Perustoimeentulotuen muutos - Etuuskäsittelijästä palveluneuvojaksi
Korsumäki, Elina (2018)
Korsumäki, Elina
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805178828
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805178828
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää perustoimeentulotuen muutoksen myötä syntyneen palveluneuvojan ammattikunnan roolia ja tehtävänkuvaa toimeksiantajana toimineen Tampereen kaupungin aikuissosiaalityön palveluissa sekä selvittää kvantitatiivisen tutkimuksen avulla heidän työtyytyväisyyttään ja mielipiteitä perustoimeentulotuen siirron tuomista muutoksista.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin toimeentulotuen perusteita: mistä tuessa on kyse, kenellä siihen on oikeus ja millainen sen rakenne on. Lisäksi esiteltiin palveluneuvojan työtä rajaavaa ja ohjaavaa lainsäädäntöä ja tuotiin esille perustoimeentulotuen muutoksen tarkoitus ja tavoitteita sekä keskeisimmät toimeentulotukilain muutokset. Puhelin- ja sähköpostikyselyllä selvitettiin Sarviksen sosiaaliaseman organisaatiorakenteessa tapahtuneita muutoksia ja palveluneuvojien tehtäviä. Kyselylomakkeella, joka koostui pääasiassa strukturoiduista kysymyksistä, saatiin vastauksia palveluneuvojien kokemuksista, työtyytyväisyydestä ja mielipiteistä.
Kysymyksin selvitettiin muun muassa työn haastavuutta, mielekkyyttä ja stressaavuutta. Tyytyväisyyden astetta pyydettiin arvioimaan yleisesti perustoimeentulotuen siirrosta aiheutuneisiin muutoksiin työelämässä sekä tarkemmin työhön liittyviin seikkoihin, kuten työtehtäviin, esimiestyöhön ja työaikaan. Mielipiteitä kysyttiin sekä työyhteisöön ja vaikutusmahdollisuuksiin liittyvistä asioista, että Kela-siirtoon liittyvistä väittämistä. Kysely sisälsi kysymyksiä myös ammattinimikkeeseen, työtehtäviin ja odotuksiin liittyen. Tarkoituksena oli selvittää keskiarvoja ja vastausten hajonneisuutta koko ryhmän osalta sekä ryhmien välisiä eroja vertaillen. Tutkimuskyselyyn vastasi yhteensä 13 palveluneuvojaa 17:sta.
Huolimatta toimeentulotuen muutoksen aiheuttamista merkittävistä muutoksista, tutkimuksen perusteella voitiin todeta, että muutokseen oltiin enemmän tyytyväisiä kuin tyytymättömiä. Huomioitavaa kuitenkin oli, että useammassa kyselyssä esiintyneestä asiasta sosiaalipalvelujen neuvonnassa oltiin keskimäärin enemmän samaa mieltä ja tyytyväisempiä kuin omatyöntekijäpalvelussa. Ongelmakohtana erottui muuttunut työaika ja siihen liittyvä palkkaus. Ne olivat selviä tyytymättömyyden aiheuttajia. Työyhteisöön liittyvät asiat koettiin positiivisina.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin toimeentulotuen perusteita: mistä tuessa on kyse, kenellä siihen on oikeus ja millainen sen rakenne on. Lisäksi esiteltiin palveluneuvojan työtä rajaavaa ja ohjaavaa lainsäädäntöä ja tuotiin esille perustoimeentulotuen muutoksen tarkoitus ja tavoitteita sekä keskeisimmät toimeentulotukilain muutokset. Puhelin- ja sähköpostikyselyllä selvitettiin Sarviksen sosiaaliaseman organisaatiorakenteessa tapahtuneita muutoksia ja palveluneuvojien tehtäviä. Kyselylomakkeella, joka koostui pääasiassa strukturoiduista kysymyksistä, saatiin vastauksia palveluneuvojien kokemuksista, työtyytyväisyydestä ja mielipiteistä.
Kysymyksin selvitettiin muun muassa työn haastavuutta, mielekkyyttä ja stressaavuutta. Tyytyväisyyden astetta pyydettiin arvioimaan yleisesti perustoimeentulotuen siirrosta aiheutuneisiin muutoksiin työelämässä sekä tarkemmin työhön liittyviin seikkoihin, kuten työtehtäviin, esimiestyöhön ja työaikaan. Mielipiteitä kysyttiin sekä työyhteisöön ja vaikutusmahdollisuuksiin liittyvistä asioista, että Kela-siirtoon liittyvistä väittämistä. Kysely sisälsi kysymyksiä myös ammattinimikkeeseen, työtehtäviin ja odotuksiin liittyen. Tarkoituksena oli selvittää keskiarvoja ja vastausten hajonneisuutta koko ryhmän osalta sekä ryhmien välisiä eroja vertaillen. Tutkimuskyselyyn vastasi yhteensä 13 palveluneuvojaa 17:sta.
Huolimatta toimeentulotuen muutoksen aiheuttamista merkittävistä muutoksista, tutkimuksen perusteella voitiin todeta, että muutokseen oltiin enemmän tyytyväisiä kuin tyytymättömiä. Huomioitavaa kuitenkin oli, että useammassa kyselyssä esiintyneestä asiasta sosiaalipalvelujen neuvonnassa oltiin keskimäärin enemmän samaa mieltä ja tyytyväisempiä kuin omatyöntekijäpalvelussa. Ongelmakohtana erottui muuttunut työaika ja siihen liittyvä palkkaus. Ne olivat selviä tyytymättömyyden aiheuttajia. Työyhteisöön liittyvät asiat koettiin positiivisina.