Aivohalvauspotilaiden hoito-ohjeen noudattaminen Jokilaaksojen pelastuslaitoksen alueella

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, kuinka aivohalvauspotilaiden hoito-ohjetta noudatetaan Jokilaaksojen pelastuslaitoksen alueella. Tutkimus tuloksiin perustuen suunniteltiin ja toteutettiin koulutus Jokilaaksojen pelastuslaitoksen ensihoitajille. Tavoitteena oli parantaa ja kehittää ensihoidon laatua ja potilasturvallisuutta tämän potilasryhmän kohdalla.

Tutkimusongelmat nousivat Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin asettamasta aivoinfarktin hoito-ohjeesta ensihoidolle. Pääongelmia olivat toiminta matkalla kohteeseen, toiminta kohteessa, muiden tutkimuksien toteutuminen, potilaalle toteutettu hoito, kuljetuksen aikainen toiminta, kuljetussuunnan valinta, konsultaation toteutuminen ja ennakkoilmoituksen toteutuminen. Jokaisesta pääongelmasta nostettiin tutkittavaksi 2-6 alaongelmaa.

Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Tässä tutkimuksessa tutkimusaineisto kerättiin ensihoitokertomuksista (N = 195). Tutkimusaineisto saatiin muutettua numeraalisiksi arvoiksi taulukoimalla se tutkimusongelmien mukaiseen järjestykseen. Aineisto analysoitiin käyttämällä Excel-tilastonkäsittelyohjelmaa.

Hoito-ohjetta oli noudatettu pääsääntöisesti hyvin. Kohteessa olo aika oli valtakunnallisesti vertailtuna hyvä. Potilaat oli hyvin tutkittu ja heillä ilmenevät oireet oli selvitetty. Potilaiden hoito on ollut pääsääntöisesti hoito-ohjeen mukaista. Potilaiden hoitopaikan valinta ja lääkärin konsultoiminen oli tehty hyvin. Hoito-ohjeen mukaan helikopterikuljetuksen mahdollisuuden selvittelyä, potilaiden käyttämää lääkitystä, omaisten yhteystietoja sekä potilaan toimintakyvyn arviointia oli tehty puutteellisesti. Kuljetuksen aikainen potilaan peruselintoimintojen seuranta ei ollut hoito-ohjeen mukaista ja toinen suoniyhteys oli avattu liian harvoin. Ennakkoilmoituksen teko ei ollut hoito-ohjeen mukaista, eikä sitä ollut tehty tarpeeksi usein. Hoito-ohjeen perusteella kirjaaminen oli osittain puutteellista.

Koulutustilaisuus videoitiin ja se liitettiin vuorokoulutusrunkoon. Palaute luennosta oli positiivista ja koulutuksen tavoitteisiin päästiin hyvin.

The purpose of this study was to investigate how the acute stroke protocol was followed in emergency care Jokilaakso fire department area in Northern Ostrobothnia Finland. Acute stroke protocol training for area paramedics was also planned and organized based on the research results. The aim of this thesis was to increase and improve quality of care and patient safety in treatment of acute stroke patients.

The research topics were found from the acute stroke protocol for emergency care in Northern Ostrobothnia health care district. The main questions investigated were the actions of the paramedic staff before and during treatment, the necessary examination performed, the treatment given and the required care during patient transport, when and how physicians were consulted, choice of the destination hospital and in advance hospital notification by EMS. Each main topic was divided into 2 to 6 sub-categories.

A quantitative research method was used as a research method in this study. The research material was collected from the EMS records (N = 195) and modified to numeric values in accordance with the research questions. The material was analyzed using the Excel spreadsheet program.

According to the research, the paramedics followed the acute stroke patient protocol generally well. The on-scene time was good compared to national average on-scene time. Patients were examined and the patients’ symptoms were documented. Most patient treatments followed the acute stroke protocol. Choosing the hospital for patient transfer and consulting a physician were done well by EMS staff. The possibility for helicopter transport, medication used by patients, contact details of their relatives and the patient's functional capacity was evaluated and documented insufficiently. Patients basic vital functions follow-up during transfer was not done by protocol and second IV route was not administered often enough. Advance hospital notification was not made sufficiently. The documentation in EMS records was partly insufficient compared to the protocol.

The training session lecture was video recorded and video was added to work shift training schedule (data bank). Feedback from the acute stroke patient protocol training was positive and the training objectives were achieved.