Näkökulmia visuaaliseen oppilaitosviestintään : määrällinen kuva-analyysi lukio-opiskelijakuntien hallitusten Instagram-viestinnästä

Abstract

Opinnäytteessä kuvataan millaisia visuaalisia keinoja lukio-opiskelijakuntien hallitukset käyttävät Instagram-julkaisuissaan, ja opinnäyte tuottaa perustutkimusta lukiolaisten visuaalisesta oppilaitosviestinnästä. Lisäksi pohditaan, voidaanko havaittuja tendenssejä hyödyntää muiden tahojen tuottamassa, lukiolaisille kohdennetussa visuaalisessa viestinnässä, kuten korkeakoulujen hakijaviestinnässä, jotta kohderyhmä tavoitettaisiin paremmin.

Opinnäytteen tutkimusote on määrällinen ja menetelmä on kuva-analyysi. Analyysin otokseksi on valikoitunut viiden turkulaisen lukion opiskelijakunnan hallituksen ylläpitämät Instagram-tilit, joista aineistoon on poimittu vuonna 2017 tileillä pysyvästi julkaistut valokuvat, yhteensä 85 kuvaa. Tutkittujen kuvien visuaalisia elementtejä on järjestetty 25 muuttujan perusteella, joilla on vaihteleva määrä muuttuja-arvoja. Vaikka tutkimusote on määrällinen, kuvantutkimukseen liittyy aina myös laadullisia valintoja ja laadullista tulkintaa.

Kuva-analyysin perusteella lukiolaisten kuvalliselle oppilaitosviestinnälle tyypillistä ovat spontaanit toteutukset ja tapahtuma-vetoiset kuva-aiheet. Viestinnässä sivuutetaan usein sommittelun ja rajauksen kuvataiteelliset hyvät käytännöt. Dynaamisten sommitelmien yleisyys ja vapaa visuaalinen rytmi tekevät kuvista hiomattomia ja epämuodollisen tuntuisia. Värisommittelullisesti aineistossa on suosittu värillisiä kuvia verrattuna mustavalkoisiin sekä kylmän sävyjä verrattuna lämpimän sävyihin. Mieluiten on kuvattu ikätovereita, opiskelijajoukkoja ja muutoin tuttuja kohteita.

Opinnäytteessä pohdittiin mahdollisuutta hyödyntää analyysin tuloksia korkeakoulujen hakijaviestinnässä. Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että lukiolaisia kannattaa tavoitella Instagramissa syyslukukaudella, jolloin he ovat aktiivisimmillaan. Lukiolaiset kiinnostuvat vähemmän vuosikellon perinteisistä päätapahtumista (vanhojenpäivä, ylioppilasjuhlat yms.) kuin itse tuottamistaan tapahtumista (teemapäivät, myyjäiset jne.) tai yhteiskunnallisista teemoista (esim. nuorisovaalit). Lukiolaisten visuaalinen maku on hyvä huomioida, muttei matkia. Korkeakoulun ei pidä lannistua, vaikka Instagramissa ei syntyisi keskustelua julkaisuiden ympärille, sillä julkinen kommentointi ei ole nuorten tapa toimia. Tykkäysten määrä indikoi paremmin sitä, miten laajan joukon julkaisu on tavoittanut.

This thesis studies visual elements applied by secondary education student unions in their Instagram accounts. The thesis provides insight and new data on visual content produced by high school students as a student body of an institution. Additionally, this thesis explores whether the perceived visual tendencies could be put to use by third parties that wish to reach the target group of high school students in a more efficient fashion. Such parties may include eg. agents in higher education that produce promotional content for this target group.

The research method of this study is visual research, but the analysis is performed with a quantitative approach. The data has been collected from the public Instagram accounts of 5 Finnish high school student unions, and the corpus includes all their permanently published still-images of 2017, therefore a total of 85 pictures. Visual elements that occur in the corpus are organised on the basis of 25 variables, each with a varying number of characteristics. Even though the research approach is quantitative, visual research also includes qualitative choices and interpretations by default.

On the basis of this analysis, spontaneous rendering and event-oriented themes are typical to the visual language of teenagers. They often ignore the good practices in picture composition and framing. The dynamic setting of composition and a free visual rhythm result as a casual and unpolished visual style. In colour composition, colour-pictures are dominant to black and white pictures, and cool hues are more common than the warm ones in this corpus. The students favour depicting their peers, familiar surroundings and groups of people. They appear to be most active on Instagram during the Autumnal term, which may be a good moment to reach them. The students are less interested in stereotypical high school content (graduation day, formal celebrations) and more interested in events managed by themselves (theme days and jumble sales) or socially involved themes (such as youth representative elections or voluntary work). An agent in higher education should not be discouraged, if its Instagram publications do not initiate discussions, as public commentary is not common among youngsters. Rather, the amount of likes per publication gives an idea of the numbers of students that the publication has reached. The students’ taste in visual communication should be noted, but not imitated.