Näkökulmia visuaaliseen oppilaitosviestintään : määrällinen kuva-analyysi lukio-opiskelijakuntien hallitusten Instagram-viestinnästä
Kalpio, Anna (2018)
Kalpio, Anna
Turun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805239865
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805239865
Tiivistelmä
Opinnäytteessä kuvataan millaisia visuaalisia keinoja lukio-opiskelijakuntien hallitukset käyttävät Instagram-julkaisuissaan, ja opinnäyte tuottaa perustutkimusta lukiolaisten visuaalisesta oppilaitosviestinnästä. Lisäksi pohditaan, voidaanko havaittuja tendenssejä hyödyntää muiden tahojen tuottamassa, lukiolaisille kohdennetussa visuaalisessa viestinnässä, kuten korkeakoulujen hakijaviestinnässä, jotta kohderyhmä tavoitettaisiin paremmin.
Opinnäytteen tutkimusote on määrällinen ja menetelmä on kuva-analyysi. Analyysin otokseksi on valikoitunut viiden turkulaisen lukion opiskelijakunnan hallituksen ylläpitämät Instagram-tilit, joista aineistoon on poimittu vuonna 2017 tileillä pysyvästi julkaistut valokuvat, yhteensä 85 kuvaa. Tutkittujen kuvien visuaalisia elementtejä on järjestetty 25 muuttujan perusteella, joilla on vaihteleva määrä muuttuja-arvoja. Vaikka tutkimusote on määrällinen, kuvantutkimukseen liittyy aina myös laadullisia valintoja ja laadullista tulkintaa.
Kuva-analyysin perusteella lukiolaisten kuvalliselle oppilaitosviestinnälle tyypillistä ovat spontaanit toteutukset ja tapahtuma-vetoiset kuva-aiheet. Viestinnässä sivuutetaan usein sommittelun ja rajauksen kuvataiteelliset hyvät käytännöt. Dynaamisten sommitelmien yleisyys ja vapaa visuaalinen rytmi tekevät kuvista hiomattomia ja epämuodollisen tuntuisia. Värisommittelullisesti aineistossa on suosittu värillisiä kuvia verrattuna mustavalkoisiin sekä kylmän sävyjä verrattuna lämpimän sävyihin. Mieluiten on kuvattu ikätovereita, opiskelijajoukkoja ja muutoin tuttuja kohteita.
Opinnäytteessä pohdittiin mahdollisuutta hyödyntää analyysin tuloksia korkeakoulujen hakijaviestinnässä. Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että lukiolaisia kannattaa tavoitella Instagramissa syyslukukaudella, jolloin he ovat aktiivisimmillaan. Lukiolaiset kiinnostuvat vähemmän vuosikellon perinteisistä päätapahtumista (vanhojenpäivä, ylioppilasjuhlat yms.) kuin itse tuottamistaan tapahtumista (teemapäivät, myyjäiset jne.) tai yhteiskunnallisista teemoista (esim. nuorisovaalit). Lukiolaisten visuaalinen maku on hyvä huomioida, muttei matkia. Korkeakoulun ei pidä lannistua, vaikka Instagramissa ei syntyisi keskustelua julkaisuiden ympärille, sillä julkinen kommentointi ei ole nuorten tapa toimia. Tykkäysten määrä indikoi paremmin sitä, miten laajan joukon julkaisu on tavoittanut.
Opinnäytteen tutkimusote on määrällinen ja menetelmä on kuva-analyysi. Analyysin otokseksi on valikoitunut viiden turkulaisen lukion opiskelijakunnan hallituksen ylläpitämät Instagram-tilit, joista aineistoon on poimittu vuonna 2017 tileillä pysyvästi julkaistut valokuvat, yhteensä 85 kuvaa. Tutkittujen kuvien visuaalisia elementtejä on järjestetty 25 muuttujan perusteella, joilla on vaihteleva määrä muuttuja-arvoja. Vaikka tutkimusote on määrällinen, kuvantutkimukseen liittyy aina myös laadullisia valintoja ja laadullista tulkintaa.
Kuva-analyysin perusteella lukiolaisten kuvalliselle oppilaitosviestinnälle tyypillistä ovat spontaanit toteutukset ja tapahtuma-vetoiset kuva-aiheet. Viestinnässä sivuutetaan usein sommittelun ja rajauksen kuvataiteelliset hyvät käytännöt. Dynaamisten sommitelmien yleisyys ja vapaa visuaalinen rytmi tekevät kuvista hiomattomia ja epämuodollisen tuntuisia. Värisommittelullisesti aineistossa on suosittu värillisiä kuvia verrattuna mustavalkoisiin sekä kylmän sävyjä verrattuna lämpimän sävyihin. Mieluiten on kuvattu ikätovereita, opiskelijajoukkoja ja muutoin tuttuja kohteita.
Opinnäytteessä pohdittiin mahdollisuutta hyödyntää analyysin tuloksia korkeakoulujen hakijaviestinnässä. Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että lukiolaisia kannattaa tavoitella Instagramissa syyslukukaudella, jolloin he ovat aktiivisimmillaan. Lukiolaiset kiinnostuvat vähemmän vuosikellon perinteisistä päätapahtumista (vanhojenpäivä, ylioppilasjuhlat yms.) kuin itse tuottamistaan tapahtumista (teemapäivät, myyjäiset jne.) tai yhteiskunnallisista teemoista (esim. nuorisovaalit). Lukiolaisten visuaalinen maku on hyvä huomioida, muttei matkia. Korkeakoulun ei pidä lannistua, vaikka Instagramissa ei syntyisi keskustelua julkaisuiden ympärille, sillä julkinen kommentointi ei ole nuorten tapa toimia. Tykkäysten määrä indikoi paremmin sitä, miten laajan joukon julkaisu on tavoittanut.