Kuoronjohtaja pedagogina : mitä se on?
Kiviniemi, Anne Elina (2018)
Kiviniemi, Anne Elina
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052410046
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052410046
Tiivistelmä
Kuoronjohtajan työskentely on suurimmaksi osaksi yleisölle näkymätöntä. Kuoronjohtaja on esiintyessään selin yleisöön, hän itse ei laula vaan viittoilee, johtaa kuoron laulua käsillään. Minkälainen prosessi tapahtuu, että kuoron nuottiin kirjoitetusta laulusta tulee elävää musiikkia?
Kuoronjohtajuus tapahtuu suhteessa kuoroon ja keskeisenä ilmiönä opettamisessa ja oppimisessa on kuoron ja johtajan välinen vuorovaikutus. Tässä opinnäytetyössä pyritään ymmärtämään ja jäsentämään kuoronjohtajan ja kuoron välisen yhteistyön pedagogisia ulottuvuuksia. Työssä sovelletaan psykologian, kasvatussosiologian ja kasvatuspsykologian tietoutta ihmisen psyykkisestä kehittymisestä, oppimisesta ja opettamisesta käytännön kokemukseen kuoronjohtajuudesta ja kuorossa laulamisesta.
Kuoron harjoituttaminen ja kuoronjohtajan työskentely kuoron kanssa sisältävät pedagogisia prosesseja. Kuoronjohtajalle ovat pedagogiset taidot tärkeä työväline, pedagogisuus on kehittyvä inhimillinen ominaisuus. Musiikin ja laulujen opettaminen ei kohdistu instrumenttiin vaan ihmiseen ja oleellista on opettajan, kuoronjohtajan läsnäolo opetustilanteessa. Kuoronjohtajan pedagogisena tavoitteena on edistää kuorolaisten itseohjautuvuutta. Kuorolaisen itseohjautuvuuden toteutumisessa ja musiikin taitojen ja tietojen kehittymisessä on esteenä, jos kuorolainen ei osaa lukea nuotteja. Kuoron opetussuunnitelmaan voisi kuulua laulunopetus yksilöllisesti tai pienryhmissä, nuotin lukemisen ja musiikin teoria- ja säveltapailutaitojen opetus.
Kuoronjohtajuus tapahtuu suhteessa kuoroon ja keskeisenä ilmiönä opettamisessa ja oppimisessa on kuoron ja johtajan välinen vuorovaikutus. Tässä opinnäytetyössä pyritään ymmärtämään ja jäsentämään kuoronjohtajan ja kuoron välisen yhteistyön pedagogisia ulottuvuuksia. Työssä sovelletaan psykologian, kasvatussosiologian ja kasvatuspsykologian tietoutta ihmisen psyykkisestä kehittymisestä, oppimisesta ja opettamisesta käytännön kokemukseen kuoronjohtajuudesta ja kuorossa laulamisesta.
Kuoron harjoituttaminen ja kuoronjohtajan työskentely kuoron kanssa sisältävät pedagogisia prosesseja. Kuoronjohtajalle ovat pedagogiset taidot tärkeä työväline, pedagogisuus on kehittyvä inhimillinen ominaisuus. Musiikin ja laulujen opettaminen ei kohdistu instrumenttiin vaan ihmiseen ja oleellista on opettajan, kuoronjohtajan läsnäolo opetustilanteessa. Kuoronjohtajan pedagogisena tavoitteena on edistää kuorolaisten itseohjautuvuutta. Kuorolaisen itseohjautuvuuden toteutumisessa ja musiikin taitojen ja tietojen kehittymisessä on esteenä, jos kuorolainen ei osaa lukea nuotteja. Kuoron opetussuunnitelmaan voisi kuulua laulunopetus yksilöllisesti tai pienryhmissä, nuotin lukemisen ja musiikin teoria- ja säveltapailutaitojen opetus.