Gravida mammor med en intellektuell funktionsnedsättning : utmaningar för mödrarådgivningen och hurudan stöd dessa mammor behöver

Abstract

Syftet med detta examensarbete är att belysa hurudana utmaningar en klient med en intellektuell funktionsnedsättning kan medföra inom den prenatala vården på en mödrarådgivning. Dessutom försöker respondenten få fram hur en barnmorska eller hälsovårdare som jobbar på mödrarådgivningen bäst redan under graviditeten skulle kunna stöda familjen till att klara av den nya vardagen med ett barn. Studien gjordes som en kvalitativ litteraturstudie där fem artiklar analyserades och jämfördes mot två vårdvetenskapliga teorier. Respondenten valde ett induktivt närmelsesätt. I studien framkom att de intellektuellt funktionsnedsatta kvinnorna har brist på kunskap då det handlar om kunskap om sexualhälsa. Både vårdare, sociala myndigheter och de intellektuellt funktionsnedsatta kvinnornas familjer anser att de intellektuellt funktionsnedsatta kvinnorna inte kommer att klara av modersrollen ensamma, utan behöver stöd för sitt föräldraskap. Vad för slags stöd det skulle vara frågan om preciserades inte i någon av de analyserade artiklarna. De intellektuellt funktionsnedsatta kvinnorna motsätter sig delvis stödet, eftersom de anser att vårdpersonal och myndigheter blandar sig i deras liv alldeles för mycket. Förutom svaren på frågeställningarna kom det fram att attityder mot intellektuellt funktionsnedsatta mammor inte ändrat så mycket under årens lopp: de är fortfarande till stor del negativa. Från examensarbetet utarbetades två utvecklingsarbeten: 1) Informationshäfte till förlossningssalen och BB-avdelningen: Kvinnor med en intellektuell funktionsnedsättning: förlossningen och barnsängstiden / Naiset joilla on älyllinen kehitysvamma: synnytys ja lapsivuodeaika, 2015, Barnmorska (YH) 2) Informationshäfte till mödrarådgivningen: Kvinnor som har en intellektuell funktionsnedsättning – från gravid till mamma / Naiset joilla on älyllinen kehitysvamma – raskaudesta äitiyteen, 2018, Hälsovårdare (YH)

The purpose of this study was to illustrate the challenges a client with an intellectual disability can cause the midwife or public health nurse working in prenatal care at a maternity clinic. Furthermore, the respondent aims to discover the best way a midwife or public health nurse can support the pregnant woman and her family throughout her pregnancy, so that they can cope with the new daily life with a newborn child. The study was conducted as a qualitative literature review and articles were analyzed and compared against two nursing theories. The respondent chose an inductive approach to this study. The study revealed that the intellectually disabled women have some lack of knowledge when it comes to knowledge about sexual health. Both nurses, social workers and the intellectually disabled women's families believe that the intellectually disabled women are not going to cope with the motherhood role alone, but need support with their parenting. What kind of support the women would need was not precised in any of the analyzed articles. The intellectually disabled women were somewhat opposed to the support, as they believed that nurses and social workers were involved in their lives too much. In addition to the responses to the questions revealed that attitudes towards intellectually disabled mothers has not changed so much over the years: they are still mostly negative. Two development works were conducted from the thesis in 2015 (Midwife) and 2018 (Public Health Nurse).

Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, minkälaisia haasteita äitiysneuvolassa työskentelevä kätilö tai terveydenhoitaja voi kohdata silloin, kun asiakkaalla on älyllinen kehitysvamma. Lisäksi opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, miten äitiysneuvolassa työskentelevä kätilö tai terveydenhoitaja voisi parhaiten auttaa tulevaa äitiä selviämään raskaudesta ja raskauden jälkeisestä ajasta. Opinnäytetyö on tehty systemaattisena kirjallisuuskatsauksena ja kirjallisuuskatsauksen tulosta on verrattu kahteen hoitotieteelliseen teoriaan. Vastaaja on valinnut induktiivisen näkökulman tähän opinnäytetyöhön.

Tutkimuksessa selvisi, että naisilla, joilla oli älyllinen kehitysvamma, oli puutteellista tietoa seksuaali- ja lisääntymisterveydestä. Sekä hoitajat, sosiaalityöntekijät että älyllisesti kehitysvammaisten naisten perheet uskoivat, että älyllisesti kehitysvammaiset naiset eivät tulisi selviämään yksin roolistaan äitinä, vaan tarvitsisivat ylimääräistä tukea pärjätäkseen muuttuneessa elämäntilanteessaan. Se, minkälaisesta tuesta oli kysymys, ei selvinnyt tutkimuksessa. Älyllisesti kehitysvammaiset naiset olivat usein lisättyä tukea vastaan, koska he kokivat hoitajien ja sosiaaliviranomaisten sitä kautta puuttuvan liikaa heidän elämäänsä. Tutkimus paljasti myös, että asenteet älyllisestä kehitysvammasta kärsiviä äitejä kohtaan eivät ole vuosien saatossa selkeästi muuttuneet: ne ovat edelleen laajasti kielteisiä. Opinnäytetyöhön tehtiin kaksi kehittämistyötä. 1) Ohjekirjanen synnytyssaliin ja synnytysvuodeosastolle: Kvinnor med en intellektuell funktionsnedsättning: förlossningen och barnsängstiden / Naiset joilla on älyllinen kehitysvamma: synnytys ja lapsivuodeaika, 2015, Kätilö (YH) 2) Ohjekirjanen äitiysneuvolaan: Kvinnor som har en intellektuell funktionsnedsättning – från gravid till mamma / Naiset joilla on älyllinen kehitysvamma – raskaudesta äitiyteen, 2018, Terveydenhoitaja (YH)