Taimikon perustamisen laadun parantaminen Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkalla
Tervonen, Emma-Ilona (2018)
Tervonen, Emma-Ilona
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052410143
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052410143
Tiivistelmä
Metsänhoitoyhdistysten palvelujen tarkoituksena on kannattava liiketoiminta. Yksi Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkan metsänhoitopalveluista on päätehakkuun jälkeinen metsänuudistaminen, johon kuuluvat maanmuokkaus sekä metsänviljely. Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkan tarjoama maanmuokkauksen ja istutuksena toteutetun metsänviljelyn laatu on viime vuosina jäänyt osittain heikoksi.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää syitä taimikonperustamisen palvelujen heikolle laadulle. Tutkimusongelmana toimi taimimäärän arvion epätarkkuus. Tutkimus toteutettiin maastomittauksin. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin ja analysoitiin työn toteuttajien omavalvontaa.
Maastomittauksissa selvisi, että maanmuokkauksen tiheys on jäänyt systemaattisesti liian harvaksi. Tämän myötä myös istutustiheys jäi harvaksi. Muokkausjäljen harvuuden syitä olivat useimmiten työmaan haastava maasto ja haastava maalaji. Myös muut työmaan ominaisuudet hankaloittivat taimikon perustamista. Muita ominaisuuksia olivat muun muassa säästöpuuryhmät, metsäautotiet ja ajourat sekä hakkuutähde. Myös hakkuutähteen määrä ja sijoittelu työmaalla hankaloitti maanmuokkausta.
Osa taimikon perustamista hankaloittavista tekijöistä olivat sellaisia, joihin toimihenkilö pystyy vaikuttamaan huolellisella suunnittelulla sekä työmaaohjeilla. Kuitenkin myös maanmuokkaajien sekä metsurien istutuksena toteuttamassa työnjäljessä on parannettavaa. Maanmuokkauksen sekä istutuksen tiheyden tulisi täyttää vähintään lain vaatima alaraja, ja tätä voidaan kehittää huolellisemmalla laadunvalvonnalla.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää syitä taimikonperustamisen palvelujen heikolle laadulle. Tutkimusongelmana toimi taimimäärän arvion epätarkkuus. Tutkimus toteutettiin maastomittauksin. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin ja analysoitiin työn toteuttajien omavalvontaa.
Maastomittauksissa selvisi, että maanmuokkauksen tiheys on jäänyt systemaattisesti liian harvaksi. Tämän myötä myös istutustiheys jäi harvaksi. Muokkausjäljen harvuuden syitä olivat useimmiten työmaan haastava maasto ja haastava maalaji. Myös muut työmaan ominaisuudet hankaloittivat taimikon perustamista. Muita ominaisuuksia olivat muun muassa säästöpuuryhmät, metsäautotiet ja ajourat sekä hakkuutähde. Myös hakkuutähteen määrä ja sijoittelu työmaalla hankaloitti maanmuokkausta.
Osa taimikon perustamista hankaloittavista tekijöistä olivat sellaisia, joihin toimihenkilö pystyy vaikuttamaan huolellisella suunnittelulla sekä työmaaohjeilla. Kuitenkin myös maanmuokkaajien sekä metsurien istutuksena toteuttamassa työnjäljessä on parannettavaa. Maanmuokkauksen sekä istutuksen tiheyden tulisi täyttää vähintään lain vaatima alaraja, ja tätä voidaan kehittää huolellisemmalla laadunvalvonnalla.
