"Vapaapäiväni ovat todella tarpeen" : omaishoitajien kuormittuminen COPE-indeksillä mitattuna

Abstract

Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä toimeksiantajan Akselin perusturvakuntayhtymän omaishoidon kanssa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää COPE-indeksi arviointityökalulla muistisairaiden ikääntyneiden omaishoitajien kuormitusta ennen voimavararyhmään osallistumista ja sen jälkeen. Akselissa on suunnattu omaishoitajille voimavararyhmä, johon valikoitiin 9 ikääntyvän muistisairaan omaishoitajaa. Valinnassa otettiin huomioon haastava ja kuormittava kotihoidontilanne. Tavoite oli tuottaa tuloksia, joiden perusteella Perusturvakuntayhtymä Akselin omaishoito voi arvioida vertaistukiryhmän tarvetta ja mahdollista jatkototeutusta.

Aikaisemmat tutkimukset osoittavat, että omaishoitajat kokevat kuormittuvansa ja kokevansa stressiä työssään omaishoitajana. Omaishoitajia voidaan tukea koulutuksilla, kotiin tarvittavilla tukipalveluilla, kuten kotihoito ja taloudellisesti omaishoidon tuella, jos omaishoidon kriteerit täyttyvät. Tukipalveluilla tarkoitetaan mm. ateriapalvelua, turvapuhelinta tai kauppapalvelua. Vertaistuella on tutkittu olevan myönteinen merkitys omaishoitajien jaksamisen kannalla.

Omaishoidon kuormittavuuden arviointiin on vuonna 2011 Kela julkaissut suomeksi COPE-indeksi mittarin sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden käyttöön (Juntunen, & Salminen 2011). Mittaria käytettiin aineiston keruun menetelmänä tässä opinnäytetyössä ennen ja jälkeen voimavararyhmään osallistumisen. COPE-indeksi koostuu kolmesta osa-alueesta, kielteinen osa-alue ja myönteinen osa-alue ja tuen laatu. Alkumittaukseen ja loppumittaukseen saimme yhteensä 7 lomaketta. Vastaukset koottiin yhteen ja tuloksia analysoitiin vertaamalla mittauksia toisiinsa. Aineistoa kuvaillaan määrällisesti ja tulokset havainnollistettiin pylväskuvioilla ja taulukoilla.

Kaikilla osa-alueilla vastaajien yhteenlasketut kokonaispisteet olivat lisääntyneet mittausten välillä, mutta tämä selittyy suurimmaksi osaksi sillä, että loppumittauksessa oli enemmän vastaajia, jotka täyttivät kyselylomakkeen kokonaan. Kielteisen osa-alueen keskiarvo ja mediaani olivat nousseet, joten omaishoitajien kuormitus saattaa olla lisääntynyt. Myönteisellä osa-alueella vastaajat olivat saaneet loppumittauksessa myös keskimäärin enemmän pisteitä kuin alkumittauksessa. Tämä voi tarkoittaa, että omaishoitajat saavat enemmän tyydytystä omaishoitajana kuin ennen voimavararyhmää. Tuen laatu osa-alueella keskiarvo ja mediaani olivat laskeneet, mutta eivät lähestyneet vielä raja-arvona pidettyä kahdeksaa. Saattaa olla, että omaishoitajien tietoisuus lisääntyi voimavararyhmässä ja he saivat tietoa saatavilla olevasta avusta. Aineiston pienuudesta ja osin puutteellisesti täytetyistä lomakkeista johtuen tulokset ovat suuntaa antavia, eikä niiden perusteella voida tehdä johtopäätöksiä voimavararyhmän todellisista vaikutuksista omaishoitajien kuormittumiseen.

The thesis was carried out in co-operation with the client, Aksel Foundation. The aim of the thesis was to use the COPE-index to examine the amount of strain that the caregivers of elderly with memory problems deal with before and after resource group. In Aksel there is a targeted resource group for the caregivers, which includes selected 9 caregivers of elderly people. The selection took into account a challenging and burdensome homecare situation. The aim was to produce results that would enable the Aksel family caregiver to evaluate the need for a resource group and possible further implementation.

Earlier studies show that individuals feel stressed and experience stress as caregivers. Caregivers can be supported by training, home support services such as homecare, and receive financial support, if the criteria are met. Peer support has been studied to have a positive impact on managing stress for the carers.

In 2011, Kela published COPE-index for the social and healthcare workers (Juntunen & Salminen 2011) in assessing the load-bearing capacity of personal care. The measure was used as a method for collecting data in this thesis before and after participating in the resource group. The COPE index consists of three sub-areas, a negative component and a positive component and quality of support. For the initial measurement and final measurement, we received a total of 7 forms. The answers were combined and the results were analyzed by comparing the pre/post measurements with each other. The material is described quantitatively and the results are illustrated with visual charts.

In all areas, the total score of the respondents had increased between measurements, but this is largely explained by the fact that the end-measurement had more respondents who filled out the questionnaire altogether. The average and median of the negative subset had risen, so the caregiver's load might’ve been increased. In the positive part, the respondents had also scored more points in average than the initial measurement. This may mean that caregivers get more satisfaction as a caregiver than before the resource group. On matter of quality of support, average and median scores dropped but did not approach value of 8, which is considered to be the lower limit in the COPE-index. Could be that the resource group helped to increase the awareness and knowledge about different types of support and assistance available to the caregivers. Due to the low amount of participants and even in which some returned only partially filled forms, one cannot make solid conclusions or see how the resource group affects caregivers and their burden.