"Mä ymmärsin et vika ei ollut mussa" : seksuaaliväkivallan uhrien kokemuksia Kriisikeskuksen Koski -hankkeessa tarjotusta tuesta ja sen merkityksestä arjessa selviytymiseen
Järnstedt, Anne (2018)
Järnstedt, Anne
Turun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052810699
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052810699
Tiivistelmä
Tämä tutkimus on toteutettu yhteistyössä Turun Kriisikeskuksen Koski-hankkeen kanssa. Koski -hanke tarjoaa keskusteluapua, ohjausta ja neuvontaa, sekä vertaistukiryhmiä yli 16-vuotiaille seksuaalista väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille ja heidän läheisilleen. Koski -hankkeessa tuki räätälöidään asiakkaan tilanteen mukaan. Hankkeessa tarjottava kriisituki perustuu psykoedukaatioon, vakauttamiseen, lyhyisiin traumaterapeuttisiin menetelmiin kuten kognitiivisen prosessoinnin menetelmä ja palveluohjaukseen.
Tämän opinnäytetyön tavoite oli selvittää, millaista tukea asiakas koki saaneensa, mitkä tekijät hän koki tuessa merkityksellisenä ja miten kriisikeskuskäynnit vaikuttivat hänen arkeensa. Tavoitteena oli kerätä tietoa Koski-hankkeen työn kehittämiseksi, hoitopolun kehittämiseksi ja seksuaaliväkivallan uhrien kanssa työskenteleville. Tutkimusongelmat olivat: 1) Millaista tukea Koski-hankkeen asiakkaat kokivat saaneensa Kriisikeskuskäynneillä ja mikä tuessa oli heille merkityksellistä 2) Miten Koski-hankkeen interventio on vaikuttanut heidän arkeensa.
Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluin. Tutkimusjoukko koostui kahdeksasta hankkeessa asioineesta henkilöstä. Tutkimusjoukon ikäjakauma oli 21-67 ikävuotta. Seksuaaliväkivallan kokeminen oli kaikilla ensisijainen tuen piiriin hakeutumisen syy. Tutkimuksessa selvisi, että haastateltavat kokivat saaneensa tukea sekä turvallisesta vuorovaikutussuhteesta, että tapaamisilla käytetyistä menetelmistä. Merkityksellisenä tuessa koettiin positiiviset vaikutukset tunteisiin, ajatuksiin ja kehonkuvaan, kokemus selviytymisestä ja kokemus avun saamisesta.
Kriisikeskuskäynnit olivat vaikuttaneet myönteisesti tunteiden tunnistamiseen ja säätelyyn. Ajatukset olivat muuttuneet myönteisemmäksi itseä ja muita kohtaan. Haastateltavat olivat saaneet tapaamisten myötä keinoja työstää tunteita ja ajatuksia. Nämä muutokset heijastuivat myönteisesti arjen toimintoihin ja sosiaalisiin suhteisiin. Tapaamisten myötä itsereflektointikyky parani, resilienssi vahvistui ja saatiin työkaluja kohdata ja työstää haasteita. Tapaamisten aikana turvaverkosto muotoutui tai vahvistui. Saatu tuki vaikutti tällä tavoin myönteisesti arkeen myös tapaamisten päätyttyä.
Tämän opinnäytetyön tavoite oli selvittää, millaista tukea asiakas koki saaneensa, mitkä tekijät hän koki tuessa merkityksellisenä ja miten kriisikeskuskäynnit vaikuttivat hänen arkeensa. Tavoitteena oli kerätä tietoa Koski-hankkeen työn kehittämiseksi, hoitopolun kehittämiseksi ja seksuaaliväkivallan uhrien kanssa työskenteleville. Tutkimusongelmat olivat: 1) Millaista tukea Koski-hankkeen asiakkaat kokivat saaneensa Kriisikeskuskäynneillä ja mikä tuessa oli heille merkityksellistä 2) Miten Koski-hankkeen interventio on vaikuttanut heidän arkeensa.
Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluin. Tutkimusjoukko koostui kahdeksasta hankkeessa asioineesta henkilöstä. Tutkimusjoukon ikäjakauma oli 21-67 ikävuotta. Seksuaaliväkivallan kokeminen oli kaikilla ensisijainen tuen piiriin hakeutumisen syy. Tutkimuksessa selvisi, että haastateltavat kokivat saaneensa tukea sekä turvallisesta vuorovaikutussuhteesta, että tapaamisilla käytetyistä menetelmistä. Merkityksellisenä tuessa koettiin positiiviset vaikutukset tunteisiin, ajatuksiin ja kehonkuvaan, kokemus selviytymisestä ja kokemus avun saamisesta.
Kriisikeskuskäynnit olivat vaikuttaneet myönteisesti tunteiden tunnistamiseen ja säätelyyn. Ajatukset olivat muuttuneet myönteisemmäksi itseä ja muita kohtaan. Haastateltavat olivat saaneet tapaamisten myötä keinoja työstää tunteita ja ajatuksia. Nämä muutokset heijastuivat myönteisesti arjen toimintoihin ja sosiaalisiin suhteisiin. Tapaamisten myötä itsereflektointikyky parani, resilienssi vahvistui ja saatiin työkaluja kohdata ja työstää haasteita. Tapaamisten aikana turvaverkosto muotoutui tai vahvistui. Saatu tuki vaikutti tällä tavoin myönteisesti arkeen myös tapaamisten päätyttyä.