Sisäilmaongelmat Suomessa ja niiden ehkäisy
Suominen, Miro (2018)
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052910784
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052910784
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä käsiteltiin sisäilmaongelmien aiheuttajia Suomessa sekä vaikutuksia ihmisten terveyteen ja kansantalouteen sekä toimivia ratkaisumahdollisuuksia ongelmiin.
Opinnäytetyön tavoitteena oli koota kattava yksinkertainen kokonaisuus sekä ratkaisuista sisäilmaongelmien syntymisen ehkäisemiseen uudisrakentamisessa, että jo syntyneiden sisäilmaongelmien korjaustavoista saneerauskohteissa. Tavoite on, etteivät ongelmat enää uusiutuisi korjausten jälkeen tai syntyisi uusia ongelmia. Työ toteutettiin kirjallisuuskatsauksena internetiä ja aiheeseen liittyviä kirjoja hyödyntäen, suosien uusimpia lähteitä.
Tutkimuksessa ilmeni, että sisäilmaongelmiin ollaan kehittämässä ratkaisuja ja tutkimuksia tehdään sekä se, että ongelmien vakavuus ja syyt nykyään tiedostetaan huomattavasti paremmin kuin ennen. Esimerkiksi märkätilojen uudet vedeneristysratkaisut sekä rakentamisen aikainen tarkempi valvonta ovat oivia edistysaskeleita kohti kosteusvauriottomampia rakennuksia. Tutkimus myös osoitti, että todella paljon asioita on tehty väärin, mutta niihin suureen osaan löytyy toimivia korjauskeinoja. Ennen on esimerkiksi vedeneristeitä levitetty märkätiloissa vain lattiaan, muovimattoja on luvan kanssa saanut asentaa suoraan liian kostean betonin päälle ja rakenteissa on surutta käytetty terveydelle haitallisia aineita, kuten asbestia ja VOC-yhdisteitä sisältäviä rakennusmateriaaleja. Tällaiset asiat ovat kuitenkin nykytiedon valossa korjattavissa nykysäädösten mukaisiksi, toimivammiksi ja terveydelle turvallisemmiksi.
On kuitenkin perusteltua olettaa, että vanhojen riskirakenteiden ja virheiden tilalla tehdään tänä päivänä uusia virheitä. Kehitysehdotuksina tutkimuksen pohjalta voisi mainita, että kiirettä on syytä välttää ja huolellisuutta vaalittava, erityisesti kosteus- ja haitta-aineongelmaisten rakennusten korjauksessa. Lisäksi uusia lupaaviakin materiaaleja tulisi arvioida kriittisesti varsinkin terveysvaikutusten kannalta tarkemmin kuin tähän asti.
Opinnäytetyön tavoitteena oli koota kattava yksinkertainen kokonaisuus sekä ratkaisuista sisäilmaongelmien syntymisen ehkäisemiseen uudisrakentamisessa, että jo syntyneiden sisäilmaongelmien korjaustavoista saneerauskohteissa. Tavoite on, etteivät ongelmat enää uusiutuisi korjausten jälkeen tai syntyisi uusia ongelmia. Työ toteutettiin kirjallisuuskatsauksena internetiä ja aiheeseen liittyviä kirjoja hyödyntäen, suosien uusimpia lähteitä.
Tutkimuksessa ilmeni, että sisäilmaongelmiin ollaan kehittämässä ratkaisuja ja tutkimuksia tehdään sekä se, että ongelmien vakavuus ja syyt nykyään tiedostetaan huomattavasti paremmin kuin ennen. Esimerkiksi märkätilojen uudet vedeneristysratkaisut sekä rakentamisen aikainen tarkempi valvonta ovat oivia edistysaskeleita kohti kosteusvauriottomampia rakennuksia. Tutkimus myös osoitti, että todella paljon asioita on tehty väärin, mutta niihin suureen osaan löytyy toimivia korjauskeinoja. Ennen on esimerkiksi vedeneristeitä levitetty märkätiloissa vain lattiaan, muovimattoja on luvan kanssa saanut asentaa suoraan liian kostean betonin päälle ja rakenteissa on surutta käytetty terveydelle haitallisia aineita, kuten asbestia ja VOC-yhdisteitä sisältäviä rakennusmateriaaleja. Tällaiset asiat ovat kuitenkin nykytiedon valossa korjattavissa nykysäädösten mukaisiksi, toimivammiksi ja terveydelle turvallisemmiksi.
On kuitenkin perusteltua olettaa, että vanhojen riskirakenteiden ja virheiden tilalla tehdään tänä päivänä uusia virheitä. Kehitysehdotuksina tutkimuksen pohjalta voisi mainita, että kiirettä on syytä välttää ja huolellisuutta vaalittava, erityisesti kosteus- ja haitta-aineongelmaisten rakennusten korjauksessa. Lisäksi uusia lupaaviakin materiaaleja tulisi arvioida kriittisesti varsinkin terveysvaikutusten kannalta tarkemmin kuin tähän asti.