Irtisanomissopimuksen vaikutus irtisanomistilanteeseen
Vihervirta, Johanna (2018)
Vihervirta, Johanna
Turun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052911038
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052911038
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan työsuhteen päättymiseen liittyviä tukipaketteja sekä irtisanomissopimuksia. Eropaketeilla tarkoitetaan työnantajan vapaaehtoisesti työsuhteen päättyessä maksamaa etuutta. Laki ei velvoita työnantajaa tukipakettien maksamiseen irtisanomistilanteessa. Usein tukipaketit perustuvat työnantajan haluun tukea irtisanottavia tai työnantajan ja työntekijän väliseen työsuhteen päättymissopimukseen.
Irtisanomistilanteet herättävät paljon erilaisia tunteita. Irtisanominen koetaan pelottavana sekä usein negatiivisena asiana. Vuonna 2014 irtisanomiset nousivat tasolle, jollaista ei ole nähty edes edellisen laman aikana 90-luvulla. Uutisista sai lukea massiivisista irtisanomismääristä ja otsikoihin päätyi päivittäin useampi yritys irtisanomisuutisillaan. Erilaiset outplacement-valmennukset ja niihin liittyvät eropaketit yleistyivät tänä aikana.
Irtisanomiset tulevat useimmin pyytämättä. Harvoin tilanne on toivottu. On kuitenkin tilanteita, jotka ratkaistaan eropaketin avulla. Tällaisissa tilanteissa on kyse työpaikalla vallitsevasta konfliktista tai näkemyseroista, jonka johdosta työsuhde päätetään ilman irtisanomissyytä. Työnantaja saattaa tarjota eropakettia vaihtoehtona mahdollisille irtisanomisille.
Opinnäytetyön teoria on jaettu eri osiin. Ensimmäinen osa käsittelee työsopimuslain mukaisia työsuhteen päättämistapoja ja toisessa osassa esitellään työsuhteen sopimuspohjaista päättämistä. Työn empiriaosa perustuu kyselytutkimukseen, joka toteutettiin avoimilla haastatteluilla. Haastatteluista on koostettu tähän opinnäytetyöhön tarinoita, joissa henkilöt kertovat tuntemuksistaan irtisanomistilanteissa.
Tutkimuksen tärkeimpänä johtopäätöksenä voidaan todeta, että irtisanomispakettia tärkeämpää on hoitaa irtisanomistilanne mahdollisimman inhimillisesti. Irtisanomispaketti saattaa helpottaa päätöksentekoa irtisanoutumistilanteessa, muttei kuitenkaan poista pettymystä tilanteesta. Irtisanomispaketeilla on myös taloudellisia vaikutuksia esimerkiksi työttömyysetuuteen ja verotukseen. Työntekijän tulisi olla näistä heijastusvaikutuksista hyvin tietoinen, kun arvioi eropaketin kannattavuutta.
Irtisanomistilanteet herättävät paljon erilaisia tunteita. Irtisanominen koetaan pelottavana sekä usein negatiivisena asiana. Vuonna 2014 irtisanomiset nousivat tasolle, jollaista ei ole nähty edes edellisen laman aikana 90-luvulla. Uutisista sai lukea massiivisista irtisanomismääristä ja otsikoihin päätyi päivittäin useampi yritys irtisanomisuutisillaan. Erilaiset outplacement-valmennukset ja niihin liittyvät eropaketit yleistyivät tänä aikana.
Irtisanomiset tulevat useimmin pyytämättä. Harvoin tilanne on toivottu. On kuitenkin tilanteita, jotka ratkaistaan eropaketin avulla. Tällaisissa tilanteissa on kyse työpaikalla vallitsevasta konfliktista tai näkemyseroista, jonka johdosta työsuhde päätetään ilman irtisanomissyytä. Työnantaja saattaa tarjota eropakettia vaihtoehtona mahdollisille irtisanomisille.
Opinnäytetyön teoria on jaettu eri osiin. Ensimmäinen osa käsittelee työsopimuslain mukaisia työsuhteen päättämistapoja ja toisessa osassa esitellään työsuhteen sopimuspohjaista päättämistä. Työn empiriaosa perustuu kyselytutkimukseen, joka toteutettiin avoimilla haastatteluilla. Haastatteluista on koostettu tähän opinnäytetyöhön tarinoita, joissa henkilöt kertovat tuntemuksistaan irtisanomistilanteissa.
Tutkimuksen tärkeimpänä johtopäätöksenä voidaan todeta, että irtisanomispakettia tärkeämpää on hoitaa irtisanomistilanne mahdollisimman inhimillisesti. Irtisanomispaketti saattaa helpottaa päätöksentekoa irtisanoutumistilanteessa, muttei kuitenkaan poista pettymystä tilanteesta. Irtisanomispaketeilla on myös taloudellisia vaikutuksia esimerkiksi työttömyysetuuteen ja verotukseen. Työntekijän tulisi olla näistä heijastusvaikutuksista hyvin tietoinen, kun arvioi eropaketin kannattavuutta.