FreeStyle Libren myöntäminen tyypin 1 diabeetikoille Tampereen diabetesvastaanotolla : sensorin saamiseen laadittujen kriteerien toteutuminen ja sen tuomat vaikutukset tyypin 1 diabeteksen hoitotasapainossa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millä perusteilla toimeksiantaja Tampereen diabetesvastaanotto myöntää FreeStyle Libre -sensoria. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää toteutuvatko FreeStyle Librelle laaditut kriteerit tamperelaisilla yli 18-vuotiailla tyypin 1 diabeetikoilla. Kolmantena tarkoituksena opinnäytetyölle oli kuvata, millaisia vaikutuksia FreeStyle Librellä on ollut diabeteksen omahoidossa ensimmäisen kolmen - neljän kuukauden aikana sensorin myöntämisestä. Opinnäytetyön ensimmäisenä tehtävänä oli selvittää, mitkä olivat tyypillisimmät kriteerit FreeStyle Libre -sensorin myöntämiselle. Toinen tehtävä opinnäytetyölle oli tutkia, millaisia muutoksia asiakkaiden hoitotasapainossa oli tapahtunut ensimmäisen kolmen - neljän kuukauden aikana. Opinnäytetyön tavoitteena oli analysoida tulokset sellaiseen muotoon, että Tampereen diabetesvastaanotto pystyy hyödyntämään tutkimustuloksia käytännön työssä. Tulosten pohjalta valmiin kriteeristön toimivuutta voidaan tarkastella sekä tarpeen mukaan muokata.

Opinnäytetyön teoreettisiksi lähtökohdiksi muodostuivat FreeStyle Libre -verensokeriseurantajärjestelmä, tyypin 1 diabetes sekä verensokerin omaseuranta. Työ toteutettiin kvantitatiivista menetelmää käyttäen ja aineisto kerättiin SPSS -ohjelmaan tiedonkeruulomakkeen avulla. Tutkimusaineisto kerättiin Tampereen diabetesvastaanoton tyypin 1 diabeetikoiden potilaspapereista. Aineistosta ja tuloksista ei pysty tunnistamaan potilaiden henkilöllisyyttä. Aineiston kooksi muodostui 629 tyypin 1 diabeetikon potilaspaperia. Tyypillisin kriteeri FreeStyle Libren myöntämiselle oli tilanne, jossa tyypin 1 diabeetikolla oli suuret verensokerivaihtelut hoitoyrityksestä huolimatta. Kriteeri täyttyi 59 % tyypin 1 diabeetikoista. Tyypin 1 diabeetikoiden sormenpäiden huono kunto tai muu verensokerimittausta estävä piirre oli toiseksi yleisin kriteeri. Tätä kriteeriä oli käytetty 15 % diabetesvastaanoton asiakkaalla. Vähiten käytetty kriteeri oli diabeetikon vakavat hypoglykemiat, jonka osuus aineistosta oli 1 %. FreeStyle Libren käytön aikana ilmeni positiivisia vaikutuksia hoitovasteeseen HbA1c -arvon osalta, mutta verensokereiden keskiarvossa muutoksia ei ollut nähtävissä.

Tutkimustulokset antavat tietoa laadittujen kriteerien laadusta ja toteutuvuudesta Tampereen diabetesvastaanotolle. Tutkimustulosten pohjalta kriteerejä voidaan kehittää hoitotyöhön sopivimmiksi sekä tarkentaa niitä tarvittaessa. Jatkotutkimusehdotukseksi muodostui haastattelumuotoinen tutkimus tyypin 1 diabeetikoille FreeStyle Libren käyttökokemuksista sekä lasten ja nuorten hoitovasteen muutokset sensorin käytön aikana.

The objective of this study was to find out about the most common criteria to obtain FreeStyle Libre sensor for adult type 1 diabetes patients at Tampere Diabetes Reception in Tampere. Another aim was to collect information on the effects of FreeStyle Libre on diabetes self-care during the first three to four months of use.

The study employed the quantitative research method and the data were collected through questionnaires. Patient information system was used for data collection from 629 patients. The data were analysed using SPSS data analysing programme. The most common criterion is dramatic changes in blood glucose levels regardless of proper diabetes treatment. This criterion is true for 372 patients. FreeStyle Libre has positive effects on HbA1c and it reduces the chance of hypoglycemia.

The results can be utilised in Tampere Diabetes Reception to modify criteria and data registration. In a potential further study diabetics could be interviewed on their experiences of using FreeStyle Libre. It would also be useful to know about the effects the FreeStyle Libre has on children´s and young people´s glycaemic control.