Sosiokulttuurinen innostaminen OmaPolussa : ”Sitähän me tehdään.”

Abstract

Sosiokulttuurinen innostaminen on elämän tuomista sinne, missä sitä ei ole. Se on toimintaan, motivoimista, suhteeseen asettumista ja yhteisön puolesta toimimista. Sen tarkoituksena on ajattelemaan herättelemällä saada aikaan toimintaa, joka laadullisen transformaation avulla luo solidaarisuuden arvot tiedostavan inhimillisen yhteiskunnan.

Tutkimuksen toimeksiantaja NEO-OmaPolku tarjoaa elämänhallintaa ja osallisuutta tukevaa toimintaa kehitysvammaisille ja erityistä tukea tarvitseville nuorille sekä heidän läheisilleen. Työmuotoina ovat yksilö- ja ryhmäohjaus, kulttuuri- ja taidepainotteiset työpajat, kansalaistaitoryhmät sekä ammatillinen ryhmätoiminta. Toiminnan perustana ovat elinikäisen oppimisen ja sosiokulttuurisen innostamisen periaatteet sekä ratkaisukeskeinen työote. OmaPolun ovat perustaneet lasten vanhemmat, jotka halusivat lapsilleen tarjolla olevaa parempaa. Tämä omaislähtöisyys näkyy edelleen toiminnassa ja sitä voi kutsua OmaPolun hengeksi.

Opinnäytetyöni tarkoitus oli selvittää, miten sosiokulttuurinen innostaminen ilmenee OmaPolun työntekijöiden työotteessa. Lisäksi tavoitteeni oli perehtyä sosiokulttuurisen innostamisen teorian ja käytännön väliseen vuorovaikutukseen. Halusin myös selvittää sen, miten sosiokulttuurinen innostaminen ymmärretään työntekijätasolla.

Opinnäytetyöni oli toimintatutkimus sosiokulttuurisen innostamisen toteutumisesta OmaPolussa. Tutkimusmenetelmänä oli teemahaastattelu ja osallistuva havainnointi. Tutkimukseen haastateltiin viittä OmaPolun työntekijää.

Opinnäytetyön tavoite oli oman sekä muiden työntekijöiden osaamisen lisääminen sosiokulttuurisen innostamisen saralla. Tutkimusaineistoni pohjalta työntekijöille järjestettiin sosiokulttuurisen innostamisen työpaja, jota ohjasi dosentti Leena Kurki.

Tutkimustulokset osoittivat sosiokulttuurisen innostamisen olevan vahvasti läsnä työntekijöiden työotteessa. Se pitää sisällään innostamisen kaikki kolme elementtiä; pedagogisen, sosiaalisen ja kulttuurisen. Lisäksi työ on suunnitelmallista, määrätietoista ja reflektoitua toimintaa, jota ohjaa innostamisen filosofia. Tarkoituksena on nuorten elämän laadullinen paraneminen.

This thesis is an action research on sociocultural animation in OmaPolku. It was founded in 2003 by parents with disabled children. It provides support in order to improve the life management and participation of young people with a disability. By working at cultural and art oriented workshops they learn skills that will help them live ordinary and meaningful life. The approach in these workshops is based on lifelong learning, principals of sociocultural animation and solution focused methods.

The purpose of this thesis was to examine how sociocultural animation is used and how it is comprehended among the employees in OmaPolku. The aim was to increase the knowledge of theoretical frame that guides the practice in sociocultural animation.

The data were collected through theme interviews, participative observations and documents. Five employees were interviewed for the thesis. The data were analyzed by theory approach.

The results showed that all dimensions of sociocultural animation, individual, social and cultural, appear in OmaPolku. They also indicated that sociocultural animation develops its own theory and it can be seen as action science which includes a continuous dialogue between theory and practice. For further study this data can be used as a baseline for more profound investigations in the field of sociocultural animation in work with people with a disability.