Sairaankuljettajien tiedot ja käsitykset kosketustartuntojen leviämisen ehkäisystä

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa sairaankuljettajien tietoja ja käsityksiä kosketustartuntojen leviämisen ehkäisystä. Lisäksi selvitettiin sairaankuljettajien käsityksiä lisäkoulutuksen tarpeesta. Tähän opinnäytetyöhön liittyvä kysely toteutettiin Satakunnan pelastuslaitoksen Rauman yksikössä.

Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena käyttäen tätä varten laadittua strukturoitua kyselylomaketta. Aineisto kerättiin helmikuun 2010 aikana ja analysoitiin SPSS for Windows 17.0- ohjelmalla. Kohderyhmänä oli koko Satakunnan pelastuslaitoksen Rauman yksikön sairaankuljetuksessa työskentelevä henkilökunta. Lomakkeita jaettiin 47 kappaletta ja tutkimukseen osallistui 29 vastaajaa (62 %). Lomake sisälsi 38 muuttujaa, joiden avulla kartoitettiin: 1) Mitä sairaankuljettajat tietävät kosketustartuntojen leviämisen ehkäisystä? 2) Minkälaisia käsityksiä sairaankuljettajilla on omasta toiminnastaan kosketustartuntojen leviämisen ehkäisystä? 3) Mitkä tekijät vaikuttavat käsien desinfioinnin toteutumiseen ja 4) mitkä ovat sairaankuljettajien käsitykset lisäkoulutuksen tarpeesta?

Sairaankuljettajien tiedot kosketustartuntojen leviämisen ehkäisystä olivat hyvät. Eniten puutteita oli sairaankuljettajien omassa toiminnassa. Käsihygienia toteutui osittain huonosti ja käsihuuhdetta ei käytetty tilanteissa, joissa se olisi ollut tarpeellista. Sairaankuljettajat arvioivat huolimattomuuden ja kiireen vaikuttavan eniten käsien desinfioinnin toteutumiseen. Suojakäsineiden käyttö hallittiin hyvin, mutta muiden suojainten käytössä oli havaittavissa puutteita.

Sairaankuljettajat kokivat pääosin tietonsa riittäviksi kosketustartuntojen leviämisen ehkäisystä. Osa sairaankuljettajista koki, ettei ole saanut riittävästi tietoa työpaikkakoulutuksessa. Ammatilliseen koulutukseen oltiin tyytyväisempiä.

The aim of this study was to determine ambulance staff`s knowledge and perceptions about preventing contact spread infections. In addition the ambulance staff`s perceptions of the need for additional education were examined. The study was carried out at Satakunta emergency services in Rauma´s unit.

The data for this study were collected with a structured questionnaire (quantitative method) which has been developed for this study. The data were collected in February 2010 and it were analyzed using statistical method. The participant were the entire staff in Rauma´s rescue unit. A total of 29 (62 %) from 47 questionnaires were returned. The questionnaire consisted of 38 variables that sought answers to the research questions: 1) What do ambulance staff know about preventing contact spread infections? 2) What kind of perceptions ambulance staff have on their own action of preventing contact spread infections? 3) Which factors affect the disinfection of hands and 4) what are the ambulance staff´s perceptions about the need for additional education?

Ambulance staff´s knowledge was relatively good about preventing contact spread infections. Ambulance staff´s own actions was the category where most defects were observed. Hand hygiene took place partly poorly. Hands were not disinfected in situations where disinfection would have been necessary. Ambulance staff´s evaluated rush and carelessness as the most impressive factors that had an effect on disinfecting their hands. Usage of gloves was actualized well, but deficiencies were found in usage of other protective equipments.

Ambulance staff evaluated their knowledge to be adequate about preventing contact spread infections. Some ambulance staff felt that they had not received enough information in employer authorized education. Ambulance staff were more satisfied with vocational education.