Jätevesien käsittely elintarvikelaitoksessa : Case: Fazer Makeiset Oy
Suominen, Tuomas (2018)
Suominen, Tuomas
Yrkeshögskolan Arcada
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052910909
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052910909
Tiivistelmä
Elintarviketeollisuuden jätevesien käsittelyyn liittyy erittäin paljon haasteita, sillä jätevedet ovat harvoin tasalaatuisia ja niitä tulee sekä tuotannon tukitoimista kuin itse tuo-tannostakin. Opinnäytetyössä on käyty läpi elintarviketeollisuuden jätevesienkäsittelyyn soveltuvia fysikaalisia käsittelymenetelmiä, joita käytetään rasvan ja kiintoaineen poistoon. Opinnäytetyössä on myös käyty läpi elintarviketeollisuuden jätevesienkäsittelyyn vaikuttavaa lainsäädäntöä. Esimerkkitapauksena käytettiin Fazer Makeiset Oy:n Vantaan Vaaralassa sijaitsevaa elintarvikelaitosta, jossa jätevesien laatua seurataan mittauksilla jotka perustuvat teollisuusjätevesisopimukseen. Tehtaan jätevesistä oli mitattu poikkeavia arvoja pH:n, kiintoaineen sekä rasvan osalta. Opinnäytetyössä kuvattiin jätevesienkäsittelyn nykytilannetta sekä mietittiin keinoja ja menetelmiä nykytilanteen parantamiseksi, huomioiden myös tulevaisuuden tuotantotarpeet ja vaatimukset. Tutkimus toteutettiin vertailemalla eri puolilta tehdasta loppuvuodesta 2017 otettujen kertanäytteiden sekä vuosien 2015- 2017 aikana otettujen kokoomanäytteiden sisältämiä pitoisuuksia. Näytteiden avulla saatiin laskettua kuormitus eri jätevesijakeille ja tämän perusteella valittiin ongelmallisimmat jätevesijakeet jatkotoimia varten. Mittaustulosten mukaan jäteveden koostumus ja määrä vaihteli erittäin paljon tehtaan eri alueiden osalta. Tehtaan jätevesienkäsittelyn parannusten suhteen soveltuvia menetelmiä oli useita ja niistä valittiin potentiaalisimmat vaihtoehdot vertailuun. Tehdyn jätevesijaetutkimuksen sekä kustannustehokkuuslaskelmien perusteella päädyttiin siihen, että käsittelemällä suklaasiiven ja vanhan uuden tehtaan jätevedet aluksi suodattamalla, pystyttäisiin parantamaan rasvanerotuskaivon toimintaa sekä pienentämään suklaasiiven sekä VUT:n jätevesikuormaa. Suodatuksen lisäksi vanhan uuden tehtaan, suklaasiiven, makeissiiven sekä keskisiiven jätevedet käsiteltäisiin hiekanerotuskaivolla. Yhdistämällä suodatus sekä hiekanerotus saavutettaisiin suurin hyöty. Kyseiseen käsittelyvaihtoehtoon päädyttiin tarkastelemalla eri käsittelymenetelmien kustannustehokkuutta, sekä niiden avulla saavutettavia tuloksia jäteveden laadussa sekä, säästöjä jätevesikustannuksissa.