Förändring i ledrörlighet hos barn och unga med cerebral pares

Abstract

Cerebral pares (CP) är en skada i centrala nervsystemet som påverkar främst rörelseförmågan. Inskränkt rörlighet är ett av de vanligaste symptomen, vilket påverkar individens funktion, deltagande, aktivitet och livskvalitet och bör därför upptäckas i god tid, behandlas och uppföljas. CP-projektets syfte är en enhetlig och standardiserad uppföljning och habilitering av CP-skadade barn i Finland. Syftet med arbetet är att utreda hur CP-skadade barn och ungdomars ledrörlighet har förändrats under tre års tid. Arbetet är en deskriptiv studie med kvantitativ ansats. Resultaten bearbetades och analyserades deskriptivt med Statistical Package for the Social Sciences (version 24, Norusis/SPSS, Inc, Chicago, IL) och Excel. Insamling av materialet har skett i en av CP-projektets enheter under flera års tid. Det färdigt anonymiserade materialet har förmedlats åt skribenten via uppdragsgivarens kontaktperson. Materialet består av mätningar av 49 testpersoners ledrörlighet i de nedre extremiteten. Arbetet begränsades till att behandla flexion och extension av höft och knä. Tre mättillfällen per testperson med cirka ett års mellanrum inkluderades. Mätningar från och med år 2011 inkluderades. Testpersonerna grupperades enligt GMFCS klass och jämfördes klassvis samt på ett individuellt plan. Resultaten visar att de lägre GMFCS-klasserna överlag har mindre avvikleser från det optimala värdet jämfört med de högre GMFCS-klasserna. Avvikelserna från det optimala värdet är tydligare i extensionsriktning i alla GMFCS-klasser. Stora individuella och tillfälliga variationer mellan mättillfällen uppkom. De kunde möjligtvis förklaras med tillfällig inverkan av någon behandling. Inget samband hittades dock mellan variationerna och botulinbehandling eller kirurgiska ingrepp. Mätfel kunde förklara variationerna i och med att goniometerns reliabilitet är bristfällig. Resultaten stärker behovet av standardiserade instruktioner och utbildning angående användning av goniometer samt allmän noggranhet i mätprocessen och dokumenteringen. Resultaten framhäver vikten av att vidare utveckla uppföljningen av CP-skadade barn och unga i Finland.

Cerebral Palsy (CP) is a neurological condition that occurs due to a non-progressive brain injury. Decreased range of motion (ROM) is a common symptom, that affects the person's function, activity, participation and quality of life. That is why it is important to discover early, treat and follow up regularly. The aim with the CP-project is a standardized follow up and habilitation for children with CP in Finland. The purpose of this thesis is to investigate the change in range of motion during a three year long period. This is a descriptive study with a quantitative design. Statistical Package for the Social Sciences (version 24, Norusis/SPSS, Inc, Chicago, IL) and Excel was used to analyze the results. The material was collected during several years by one of the CP-project's units, and handed anonymized to the writer by the project's contact person. The material consists of 49 test persons joint range of motion measurments of the lower extremities. This study was limited to consider flexion and extension of hip and knee. Three measurments with one year in between, per test person were included. Measurments starting 2011 were included. The results were analyzed according to the different GMFCS-classes and individually. The results show that the lower GMFCS-classes are closer to the optimal results, comparing to the higher GMFCS-classes. Deviations from optimal values are more prominent in extension in all GMFCS-classes. Individual temporary variations occurs in every GMFCS-class. These variations could be explained by temporary effect of different treatments. Although no connection between botulinum injections, surgical treatment and variations was found. Measurement errors could explain the variations, because reliability of the goniometer is insufficient. The results indicate the need of standardized instructions and education of the use of a goniometer. General carefullness during the whole measurement and documentation process is important. The results highlights the importance to develop the follow up of children with CP in Finland.

CP-oireyhtymän syynä on keskushermoston vaurio, joka aiheuttaa monipuolisia oireita. Alentunut nivelliikkuvuus on yksi tavallisimmista oireista, joka vaikuttaa henkilön toimin-taan, osallistumiseen, aktiivisuuteen sekä elämänlaatuun. Tämän takia aikainen huomiointi, hoito sekä seuraaminen on tärkeää. CP-hankkeen tavoitteena on CP-vammaisten lasten ja nuorten yhtenäinen ja standardisoitu seuranta sekä kuntoutus Suomessa. Tämän työn ta-voitteena on selvittää kuinka CP-vammaisten nivelliikkuvuudet ovat kehittyneet kolmen vuoden aikana. Tutkimuskysymys kuuluu: Kuinka nivelliikkuvuudet ovat kehittyneet kol-men vuoden aikana suhteessa GMFCS-luokituksiin. Tämä on deskriptiivinen tutkimus kvantitatiivisella menetelmällä. Tulokset analysoitiin deskriptiivisesti käyttäen Statistical Package for the Social Sciences (versio 24, Norusis/SPSS, Inc, Chicago, IL) sekä Exceliä. Materiaalin keruu on toteutunut useamman vuoden aikana yhdessä CP-hankkeen toimipai-kassa. Valmiiksi anonymisoitu materiaali toimitettiin tilaajan yhteyshenkilön kautta. Mate-riaali koostuu 49 koehenkilön alaraajojen mittaustuloksista. Työ on rajoitettu käsittelemään polven ja lonkan fleksiota sekä ekstensiota. Mukaan valittiin kolme noin vuoden välein teh-tyä mittauskertaa per koehenkilö. Mittaukset vuodesta 2011 lähtien huomioitiin. Tuloksia tarkasteltiin sekä GMFCS-luokittain että yksitellen. Tulokset näyttävät, että alemmat GMFCS-luokat pysyttelivät lähempänä optimaalitulosta kuin ylemmät GMFCS-luokat. Kaikissa GMFCS-luokissa eroavaisuudet optimaalituloksesta oli suuremmat ekstensio-suunnassa. Ajoittaisia eroavaisuuksia ja variaatioita ilmeni kaikissa luokissa. Eri hoitojen ja terapian hetkellinen vaikutus voisi mahdollisesti selittää variaatiot. Yhteyttä botuliini-injektioiden, kirurgisten toimenpiteiden ja variaatioiden välillä ei kuitenkaan löytynyt. Mit-tausvirhe voisi selittää variaatiot, sillä goniometrin reliabiliteetti on puutteellinen. Tulokset viittaavat tarpeeseen standardisoida goniometrin ohjeistuksia ja käyttöä, sekä noudattamaan yleistä tarkkaavaisuutta mittaustilanteissa ja dokumentaatiossa. Tulokset painottavat tär-keyttä kehittää CP-vammaisten lasten ja nuorten seurantaa Suomessa.