Hätätilanteiden hallinta miehittämättömällä kaupunkilautalla – matkustajan uusi rooli?

Abstract

Opinnäytetyö käsittelee hätätilanteiden hallintaa nykyisillä miehitetyillä ja tulevaisuuden miehittämättömillä kaupunkivesiliikenteen aluksilla matkustajan näkökulmasta. Aihetta lähestytään kahden esimerkkialuksen ja kahden erilaisen reittivaihtoehdon kautta neljässä eri hätä- ja poikkeustilanteessa.

Tutkimuksen tavoitteena on vastata kysymykseen, kuinka matkustajan rooli mahdollisesti muuttuisi hätätilanteissa, jos aluksella ei olisi miehistöä paikan päällä opastamassa ja suorittamassa pelastus- ja palonsammutustyön alkutoimia.

Työssä kartoitetaan ensin Turun kaupunkivesiliikenteen tilannetta vuonna 2017 tarkastelemalla kaupunkivesiliikenteen hätätilannetoimintaa ohjaavaa lainsäädäntöä ja esittelemällä liikenteessä olevat alukset ja niiden järjestelyt hätätilanteiden varalta. Sen jälkeen pohditaan asiantuntijoilta teemahaastatteluilla kerätyn tutkimusaineiston avulla, millaiset järjestelyt tarvittaisiin vastaavilla miehittämättömillä aluksilla. Työssä perehdytään muun muassa uudenlaisiin, automaattisempiin hengenpelastus- ja palonsammutusvälineisiin ja mietitään, millaisia välineitä matkustajan voidaan odottaa osaavan käyttää. Lisäksi käsitellään etävalvontakeskuksen roolia ja vastuuta kaupunkivesiliikenteen valvojana ja ohjeiden antajana hätä- ja poikkeustilanteissa.

Tutkimusaineiston perusteella avaimia miehittämättömien kaupunkivesiliikenteen alusten turvallisen liikennöinnin toteuttamiseen ovat hengenpelastus- ja palonsammutusvälineiden pitkälle viety automaatio, entistä älykkäämmät sensori- ja viestintäjärjestelmät, etävalvontakeskuksen selkeä rooli opastajana sekä sellaiset aluksen rakenteelliset ratkaisut, ettei alusta tarvitsisi evakuoida hätätilanteessa. Tällöin matkustajan rooli hätätilanteessa ei muuttuisi olennaisesti vaan kuten nykytilanteessakin, matkustajien tulisi noudattaa heille annettuja toimintaohjeita ja osata käyttää henkilökohtaisia pelastautumisvälineitä.

The topic of this Bachelor’s thesis is the emergency management aboard today’s manned and future unmanned city ferries from the perspective of the passenger. The subject is discussed using two example vessels operating two different ferry routes and four different emergency situations.

The purpose of this thesis is to examine how the role of the passenger would change in an emergency should there be no crew on board to initiate firefighting and rescue measures.

The thesis will first describe how urban water traffic was organised in Turku in 2017 by examining the relevant legislation on emergency management, and by describing the operating city ferries and their current emergency arrangements. Then, based upon research data gathered during semi-structured interviews with industry experts, the study will examine which arrangements would be necessary aboard the corresponding unmanned city ferries. The thesis will take a look at new, more automated life-saving and firefighting equipment and reflect upon what kind of equipment a passenger could reasonably be expected to be able to use. Furthermore, the role of the shore control centre as the controller of urban water traffic and as the provider of advice and guidance in emergencies will be discussed.

Based on this study, keys to the safe operation of unmanned city ferries are: The advanced automation of the life-saving and firefighting equipment; more intelligent sensor and communication systems; a clearly defined role of the shore control centre as the provider of advice and guidance, as well as such structural solutions that the ferry would not need to be evacuated in cases of emergency. Thus, the role of the passenger in an emergency would not change significantly but, as in the present situation, passengers should follow the instructions given to them and be able to use personal life-saving equipment.

Detta examensarbete handlar om hantering av nödsituationer på nuvarande bemannade och framtida obemannade färjor i urban vattentrafik från passagerarens synvinkel. Ämnet behandlas genom två exempelfartyg på två olika rutter och fyra olika nödsituationer.

Syftet med examensarbetet är att söka svar på frågan om hur passagerarens roll i nödsituationer skulle förändras, om det inte fanns någon besättning ombord för att påbörja räddningsarbetet och brandbekämpningen.

Studien kartlägger först hur Åbo stads vattentrafik var organiserad år 2017 genom att genomgå lagstiftningen som reglerar vattentrafiken inom stadsområde och genom att presentera de två stadsfärjorna i trafik samt deras hantering av nödsituationer. Därefter undersöks utifrån semistrukturerade temaintervjuer med experter, vilka arrangemang som skulle behövas för motsvarande obemannade stadsfärjor. Examensarbetet tar bland annat reda på nya, mera automatiska livräddnings- och brandbekämpningsutrustningar och diskuterar hurdan utrustning en passagerare kan förväntas kunna använda. Dessutom behandlas fjärrkontrollcentrets roll och ansvar som övervakare av den urbana vattentrafiken och som rådgivare i nödsituationer.

Enligt denna studie är nyckeln till den säkra trafiken av obemannade stadsfärjor den avancerade automatiseringen av livräddnings- och brandsläckningsutrustning samt intelligenta sensor- och kommunikationssystem. Man borde likaväl definiera klart rollen av fjärrkontrollcentret som rådgivare och införa sådana byggtekniska lösningar, att färjan inte behöver evakueras vid en nödsituation. Då skulle passagerarens roll i en nödsituation inte förändras väsentligt, utan som redan nu, skulle passagerarna följa anvisningarna och kunna använda personlig räddningsutrustning.