Kotisairaalan ja saattohoitokodin moniammatillisen yhteistyön kehittäminen suullisen viestinnän näkökulmasta
Korkeakoski, Heli (2018)
Korkeakoski, Heli
Turun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060111860
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060111860
Tiivistelmä
Moniammatillisen yhteistyön kehittäminen kotisairaalan ja saattohoitokodin välillä mahdollistaa alueellisen saattohoidon kehittämisen. Tehokkaan suullisen viestinnän avulla voidaan parantaa potilasturvallisuutta ja hoidon jatkuvuutta potilassiirroissa. Porin perusturva ostaa vaativan saattohoidon palveluita Länsi-Suomen Diakonialaitoksen saattohoitokodista. Potilaita siirtyy kotisairaalasta saattohoitokotiin sekä päinvastoin. Yhteistä sähköistä tietojärjestelmää ei ole.
Tavoitteena oli kehittää moniammatillista yhteistyötä yksiköiden välillä suullisen viestinnän näkökulmasta. Tarkoituksena oli tuottaa ISBAR-menetelmän mukainen runko suulliselle viestinnälle ja viedä se käytäntöön.
Kehittämisprojektiin sisältyvän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää molempien yksiköiden hoitohenkilökunnan mielipiteitä saattohoitopotilaiden hoidon jatkuvuuden ja turvallisuuden takaavasta suullisesta viestinnästä sekä sen edellytyksistä. Aineiston avulla muodostettiin sisältörunko suulliselle viestinnälle ISBAR -mallin mukaisesti.
Tutkimusaineisto kerättiin määrällisellä, sähköisellä kyselyllä (N=36). Vastausprosentti oli 58 (n=21). Määrällisten väittämien tulokset on esitetty prosentuaalisesti sekä mediaanein taulukoissa. Avoimet kysymykset on ryhmitelty teemoittain ja niistä on esitetty suoria lainauksia tuloksissa. Tutkimuksen tulosten mukaan potilaan hoidon jatkuvuuden ja turvallisuuden takaavan viestinnän tulee sisältää ensisijaisesti tiedot saattohoito-, ER- ja DNR -päätöksistä sekä potilaan diagnoosista, sairauden vaiheesta, onkologisten hoitojen tilanteesta, oireista, psyykkisestä tilanteesta ja lääkityksestä. Lisäksi keskeisiä asioita olivat lähiomaiset, alaikäiset lapset, heidän tukemisensa, siirron syy sekä potilaan toivomukset hoidon ja hoitopaikan suhteen.
Tavoitteena oli kehittää moniammatillista yhteistyötä yksiköiden välillä suullisen viestinnän näkökulmasta. Tarkoituksena oli tuottaa ISBAR-menetelmän mukainen runko suulliselle viestinnälle ja viedä se käytäntöön.
Kehittämisprojektiin sisältyvän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää molempien yksiköiden hoitohenkilökunnan mielipiteitä saattohoitopotilaiden hoidon jatkuvuuden ja turvallisuuden takaavasta suullisesta viestinnästä sekä sen edellytyksistä. Aineiston avulla muodostettiin sisältörunko suulliselle viestinnälle ISBAR -mallin mukaisesti.
Tutkimusaineisto kerättiin määrällisellä, sähköisellä kyselyllä (N=36). Vastausprosentti oli 58 (n=21). Määrällisten väittämien tulokset on esitetty prosentuaalisesti sekä mediaanein taulukoissa. Avoimet kysymykset on ryhmitelty teemoittain ja niistä on esitetty suoria lainauksia tuloksissa. Tutkimuksen tulosten mukaan potilaan hoidon jatkuvuuden ja turvallisuuden takaavan viestinnän tulee sisältää ensisijaisesti tiedot saattohoito-, ER- ja DNR -päätöksistä sekä potilaan diagnoosista, sairauden vaiheesta, onkologisten hoitojen tilanteesta, oireista, psyykkisestä tilanteesta ja lääkityksestä. Lisäksi keskeisiä asioita olivat lähiomaiset, alaikäiset lapset, heidän tukemisensa, siirron syy sekä potilaan toivomukset hoidon ja hoitopaikan suhteen.