Different Compost Characteristics and Fertilizer Potential
Karimäki, Kaisa (2018)
Karimäki, Kaisa
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060111803
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060111803
Tiivistelmä
Kompostien käyttö lannoitteena voi olla ympäristölle hyödyllistä, sillä sen avulla tärkeitä ravinteita voidaan kierrättää takaisin luontoon. Kompostien hyötykäyttöön vaikuttaa myös niiden helppokäyttöisyys. Opinnäytetyön tarkoituksena oli arvioida eri kompostien ominaisuuksia ja käytettävyyttä lehtimangoldin kasvatuksessa kontrolloiduissa olosuhteissa. Lehtimangoldi vaatii korkean typpipitoisuuden kasvattaakseen suuret lehdet, joten käytetty kompostien määrä arvioitiin niiden typpipitoisuuksista. Kasvatuskokeessa käytetyt kompostimateriaalit olivat bioreaktorilla käsitelty käymäläjäte (Green Good -komposti), kuivakäymäläkomposti ja matokomposti keittiön biojätteestä. Viitenäytteinä kasvatuskokeessa oli yleislannoite Kekkilän Kesäkukkalannoite sekä lannoittamaton näyte.
Noin kahden kuukauden kasvatuksen jälkeen näkyviä eroja kasvien välille oli syntynyt ja koska kasvutila alkoi loppua, kasvatuskoe päätettiin. Kaikki kasvit punnittiin sekä mitattiin, ja saaduista tuloksista huomattiin, että kuivakäymäläkompostin kasvit olivat kasvaneet parhaiten, sillä kuivakäymäläkompostin kasvit olivat 2,2 cm korkeampia kuin toiseksi korkeimmat näytteet ja tuorepainoltaan ne olivat 29,69 g painavampia kuin toiseksi painavimmat näytteet. Tulos oli myös huomattavissa kasveja katsomalla. Lannoittamattomilla näytteillä oli painavimmat ja pisimmät juuret, mutta lehtikasvullisesti ne jäivät muita huomattavasti pienemmiksi.
Kompostien mikrobiologiset tulokset osoittivat, että näytteissä ei ole E. coli -bakteeria eikä salmonellaa. Tämä tarkoittaa, että kompostit ovat Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 24/2011 mukaisia. Kuivakäymäläkomposti oli hankalinta käyttää, koska se oli epätasaista laadultaan ja erittäin kevyttä. Matokomposti oli homogeenisempää sekä kosteampaa, joka teki sen levityksestä helpompaa. Green Good -komposti oli sähköisen oloista, ja siinä oli epämiellyttävä haju. Prosentuaalisesti Green Good -komposti sisälsi eniten typpeä ja matokomposti vähiten, mutta kuivakäymäläkomposti oli parasta lannoitteena. Kaikki lannoitetut näytteet kasvoivat paremmin kuin lannoittamattomat, ja kuivakäymäläkompostilla lannoitetut näytteet kasvoivat paremmin kuin yleislannoitteella lannoitetut.
Noin kahden kuukauden kasvatuksen jälkeen näkyviä eroja kasvien välille oli syntynyt ja koska kasvutila alkoi loppua, kasvatuskoe päätettiin. Kaikki kasvit punnittiin sekä mitattiin, ja saaduista tuloksista huomattiin, että kuivakäymäläkompostin kasvit olivat kasvaneet parhaiten, sillä kuivakäymäläkompostin kasvit olivat 2,2 cm korkeampia kuin toiseksi korkeimmat näytteet ja tuorepainoltaan ne olivat 29,69 g painavampia kuin toiseksi painavimmat näytteet. Tulos oli myös huomattavissa kasveja katsomalla. Lannoittamattomilla näytteillä oli painavimmat ja pisimmät juuret, mutta lehtikasvullisesti ne jäivät muita huomattavasti pienemmiksi.
Kompostien mikrobiologiset tulokset osoittivat, että näytteissä ei ole E. coli -bakteeria eikä salmonellaa. Tämä tarkoittaa, että kompostit ovat Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 24/2011 mukaisia. Kuivakäymäläkomposti oli hankalinta käyttää, koska se oli epätasaista laadultaan ja erittäin kevyttä. Matokomposti oli homogeenisempää sekä kosteampaa, joka teki sen levityksestä helpompaa. Green Good -komposti oli sähköisen oloista, ja siinä oli epämiellyttävä haju. Prosentuaalisesti Green Good -komposti sisälsi eniten typpeä ja matokomposti vähiten, mutta kuivakäymäläkomposti oli parasta lannoitteena. Kaikki lannoitetut näytteet kasvoivat paremmin kuin lannoittamattomat, ja kuivakäymäläkompostilla lannoitetut näytteet kasvoivat paremmin kuin yleislannoitteella lannoitetut.