Lasten kokemuksia omaohjaajuudesta lastensuojelulaitoksessa
Sorvali, Irene (2018)
Sorvali, Irene
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060111825
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060111825
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, kuinka huostaanotettu lapsi kokee omaohjaajuuden lastensuojeluyksikössä ja kuinka omaohjaajuutta tulisi kehittää. Tavoitteena oli tuoda omaohjaajuuden merkitys työyhteisön tietoisuuteen ja pohtia omaohjaajuutta yhtenä työmenetelmänä.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena haastattelemalla kahta lastenkotiin sijoitettua lasta. Tutkimuskysymyksinä esitettiin seuraavat: miten omaohjaajuus näkyy lastenkodin arjessa, millaisia kokemuksia lapsilla on omaohjaajuudesta ja miten sitä voisi kehittää. Aineiston käsittelyssä käytettiin sisällönanalyysimenetelmää.
Opinnäytetyön tulosten mukaan omaohjaajuus koetaan erittäin tärkeänä. Omaohjaajalla on kokonaisvaltainen vastuu sijoitetusta lapsesta. Luottamuksellinen suhde lapsen ja aikuisen välillä nousi vahvasti esiin haastatteluissa. Omaohjaajalta odotetaan kykyä käsitellä erilaisia tunteita ja sanallistaa niitä lapsen kanssa. Tulosten perusteella omaohjaajuudessa lapsen yksilöllinen huomiointi ja yhdessä vietetty aika korostuivat. Lapset kokivat kahdenkeskisen omaohjaajan ajan olleen riittävää.
Johtopäätöksiä on tarkasteltu yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasoilta. Yksilön tasolla omaohjaajuuden on todettu tukevan lapsen kuulemisen ja huomioimisen merkitystä. Yhteisön tasolla lapset ymmärtävät omaohjaajuuden olevan osa lastensuojeluyksikön arkea. Onnistunut omaohjaajuussuhde voi korjata kiintymyssuhdehäiriötä ja auttaa lasta kasvamaan sekä ehkäistä tulevaisuudessa yhteiskunnasta syrjäytymistä.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena haastattelemalla kahta lastenkotiin sijoitettua lasta. Tutkimuskysymyksinä esitettiin seuraavat: miten omaohjaajuus näkyy lastenkodin arjessa, millaisia kokemuksia lapsilla on omaohjaajuudesta ja miten sitä voisi kehittää. Aineiston käsittelyssä käytettiin sisällönanalyysimenetelmää.
Opinnäytetyön tulosten mukaan omaohjaajuus koetaan erittäin tärkeänä. Omaohjaajalla on kokonaisvaltainen vastuu sijoitetusta lapsesta. Luottamuksellinen suhde lapsen ja aikuisen välillä nousi vahvasti esiin haastatteluissa. Omaohjaajalta odotetaan kykyä käsitellä erilaisia tunteita ja sanallistaa niitä lapsen kanssa. Tulosten perusteella omaohjaajuudessa lapsen yksilöllinen huomiointi ja yhdessä vietetty aika korostuivat. Lapset kokivat kahdenkeskisen omaohjaajan ajan olleen riittävää.
Johtopäätöksiä on tarkasteltu yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasoilta. Yksilön tasolla omaohjaajuuden on todettu tukevan lapsen kuulemisen ja huomioimisen merkitystä. Yhteisön tasolla lapset ymmärtävät omaohjaajuuden olevan osa lastensuojeluyksikön arkea. Onnistunut omaohjaajuussuhde voi korjata kiintymyssuhdehäiriötä ja auttaa lasta kasvamaan sekä ehkäistä tulevaisuudessa yhteiskunnasta syrjäytymistä.