Mielenterveyshäiriötä sairastava asiakas kotihoidon asiakkaana

Abstract

Mielenterveyden häiriöt ovat Suomessa kroonisia kansantauteja. Joka vuosi osa suomalaisista sairastuu mielenterveyden häiriöön. Laadukas avohoito voi taata potilaan sairaalajaksojen vähenemisen. Tämä tarkoittaa sitä, että kotihoitopalveluihin on tarvetta ja niihin tulee panostaa. Mielenterveysasiakkaiden kohtaaminen on koettu kotihoidossa ajoittain haastavaksi.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitä ongelmakohtia on mielenterveyshäiriötä sairastavien asiakkaiden kohtaamisessa kotihoidossa ja tarvitaanko lisäkoulutusta osaamisen kartuttamiseksi. Tavoitteena oli tuottaa tietoa mielenterveyshäiriötä sairastavien asiakkaiden kohtaamisen ongelmakohdista kotihoidossa sairaanhoitajan näkökulmasta.

Opinnäytetyön menetelmänä käytettiin laadullista eli kvalitatiivista menetelmää. Aineisto kerättiin teemahaastatteluna haastattelemalla neljää Tampereen kaupungin kotihoidon työntekijää, joilla oli sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan koulutus. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysi menetelmällä.

Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että sairaanhoitajat kokivat mielenterveysasiakkaiden kohtaamisen haastavaksi. Esimerkiksi uhkaava käytös, alkoholin käyttö ja lääkehoito tuottivat haasteita. Kotiin annettavissa palveluissa myös kotien siisteys ja työympäristö toivat omat haasteensa työskentelyyn. Asiakkaan mielenterveyden häiriön oireet olivat myös jokapäiväinen haaste. Asiakkaan tilanne saattaa vaihdella, joten kaikkeen täytyy varautua. Sairaanhoitajat kaipasivat asiakkaan kohtaamiseen lisää tietoa ja kolutusta. Sairaanhoitajat kokivat myös tarpeelliseksi saada tietoa eri diagnooseista ja niiden hoitomuodoista.

Jatkotutkimusehdotuksemme on, että opiskelijat tekisivät opinnäytetyön samasta aiheesta, mutta asiakkaita haastatellen, mitkä asiat ovat ongelmallisia sairaanhoitajilla kotihoidossa asiakkaan näkökulmasta ja missä osa-alueissa sairaanhoitajilla olisi kehitettävää osaamisessaan kotihoidossa, kun asiakkaat kohtaavat sairaanhoitajan. Toisena jatkotutkimusehdotuksena voisi olla opinnäytetyö, jossa tehdään verkkoon koulutusmateriaalia sairaanhoitajille. Koulutusmateriaali voisi pitää sisällään erilaisista mielenterveyden häiriöiden taudinkuvista ja niiden etenemisistä, diagnosointikriteereistä, sekä lääkehoidosta.

In Finland disturbances of mental health are included in chronical national diseases. Every year a fraction of Finnish people gets ill with mental problems. Elsewhere in Europe there are fewer nurses in the health care sector than in Finland. High quality open treatment may ensure decrease in a patient’s hospital time. This means that domiciliary care services are important and they should be invested in. Meetings with the customers with mental health issues has been deemed difficult.

The goal of this thesis was to find out problematic points in meetings with clients experiencing mental problems in domiciliary care and if there is further need for additional training to increase know-how. The aim was to produce information about what kind of problems might occur in domiciliary care from the nurse’s perspective.

The study method chosen for the thesis was qualitative study. Material was collected by theme interviews. Four domiciliary care employees from city of Tampere were interviewed, each of these employees had either nurse or public health nurse proficiency. The material collected by interviews was analyzed with content analysis.

As a result of thesis could be shown that nurses felt that meeting with mental health clients are challenging. For example threatening behavior, use of alcohol and medication bring challenges. In treatments given in client’s homes also cleanliness of homes and the working environment bring their own challenges. Moreover symptoms of the client’s mental illness an everyday issue. The state of the client’s may vary day daily so everything must be taken into account and prepared for. Nurses felt a need for more information and training for encountering the customer. They also felt it is necessary to get information about different diagnoses and their treatments.

It is suggested that further research should be done to find out what issues are problematic point of view, and what skills should nurses develop in terms of meeting clients in domiciliary care. Another suggestion is to create training materials for nurses. The training materials could include the various pathologies and their progression, diagnostic criteria and medication.