Perehdyttämisen kehittäminen : case Poliisiammattikorkeakoulu

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää Poliisiammattikorkeakoulun perehdytysprosessia hyödyntämällä digitaalisia välineitä perehdyttämisen toteuttamisessa. Tavoitteena oli kartoittaa kehittämiskohteet ja kehittää esimiestoimintaa tukevia perehdyttämistapoja. Tavoitteena oli myös luoda perehdyttämisen seurantamalli prosessin jatkuvan parantamisen mahdollistamiseksi. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena kehittämistyönä ja menetelminä käytettiin dokumenttianalyysia, havainnointia, haastatteluja, benchmarkingia sekä yhteisöllistä kehittämistä.

Lähtötilanteen alkukartoitus tehtiin henkilöstöhallinnossa havainnoimalla perehdyttämistoimintaa sekä analysoimalla perehdytyssuunnitelmia. Myös joitakin perehdyttäjiä ja tulokkaita haastateltiin kokonaiskuvan tarkentamiseksi. Varsinaiset kehittämiskohteet valikoituivat esimiesten haastattelujen perusteella. Esimiesten mukaan ongelmia ilmeni yleisemmin perehdytyksen suunnittelemattomuudesta, tason vaihtelusta sekä aikataulun kiireellisyydestä johtuen. Organisaation vertailuanalyysi eli benchmarking toteutettiin pääasiallisesti Verohallinnossa heidän perehdyttämismenetelmiinsä, työhönopastukseen sekä perehdytyksen seurantaan.

Kehittämistyön tuloksena syntyi perehdyttämisprosessi, joka lähtee liikkeelle rekrytointipäätöksen jälkeen esimiehen alkutoimista uuden henkilön vastaanottamiseksi, itse perehdyttämisen ja työnopastuksen suunnittelusta toteuttamiseen, päättyen lopulta perehdyttämisen palautekeskusteluun ja arviointikyselyyn. Intranet-sivustoja ja Moodle-oppimisympäristöä hyödynnettiin perehdytyssuunnitelman ja -ohjeistuksen ylläpitoalustoina. Perehdyttämisprosessin kehittämistyökaluksi laadittiin sähköinen perehdytyspalautelomake.

The purpose of this thesis was to develop orientation process in The Police University College by adding digital tools to the orientation process. The aim was to determine the development targets and to develop orientation methods that support supervisory activities. The goal was also to create an orientation monitoring model to enable continuous improvement of the process. The thesis was implemented as a functional development work and the methods used were documentary analysis, observation, interviews, benchmarking and collaborative development.

Initial data was collected by analyzing orientation plans and observing the process. Some mentors and newcomers were also interviewed for source data. The targets of developing process were specified by theme interviews with supervisors. According to supervisors, problems appeared more commonly due to unplanned orientation, level variation, and the urgency of the schedule. Benchmarking was carried out mainly in the Tax Administration for their induction procedure, the work guidance and evaluation of orientation.

The result of the thesis was the orientation process, which begins with the planning of orientation and guidance, and finally ends with the feedback discussion and the assessment questionnaire. Intranet sites and the Moodle learning environment were utilized as platforms for the orientation plan and guidance. An electronic feedback form was created to enable continuous improvement.