Miten Mifid II -lainsäädännön tuomat muutokset näkyvät sijoitusneuvonnan asiakaskohtaamisissa?

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia miten MiFID II -direktiivin eli Rahoitusvälineiden markkinat-direktiivin tuomat muutokset näkyvät pankkien ei-ammattimaiselle asiakkaalle annetussa sijoitusneuvonnassa. MiFID II -direktiivi on EU-tasolta tullut sääntely, jonka tavoitteena on lisätä sijoittajan suojaa sekä lisätä avoimuutta markkinoilla. Erityisesti sääntely on tuonut muutoksia sijoituspalveluyrityksille sijoitustuotteiden tuotehallintaan, kannustimien käyttöön sekä selonotto- ja tiedonantovelvollisuuteen.

Tutkimus suoritettiin empiirisenä tutkimuksena havainnointia tutkimusmenetelmänä käyttäen. Tutkimuksessa havainnoitiin sijoituksista tietämättömän asiakkaan asiointia kolmessa eri pankissa, joista hän pyysi samanlaisilla taustatiedoilla sijoitusehdotusta. Työn tavoitteena oli havainnoida, mitä MiFID II -sääntelyn tuomia asioita oli havainnoitavissa tapaamisten aikana. Erityisesti tarkastelun alla oli tiedonantovelvollisuus ja selonottovelvollisuus. Työn teoriaosuudessa on käyty läpi rahoitus- ja arvopaperimarkkinoiden toimintaa sekä suomalaisten sijoittamista. Työssä käsitellään myös yleisimmät rahoitusvälineet, sijoitusneuvonta sekä MiFID II -direktiivin keskeisimmät osiot.

Tutkimuksen tuloksista selviää, että MiFID II -direktiivi on tuonut selkeitä muutoksia yksittäisten sijoitusneuvojien tapaan kohdata asiakas. Selkeästi tiedonantovelvollisuus ja selonottovelvollisuus toteutuivat sijoitusneuvonnassa parhaiten. Tutkimuksessa selvisi myös useita MiFID II:n sääntelemiä asioita, joita ei tutkituissa tapaamisissa tullut esille. Tällaisia olivat esi-merkiksi asiakasluokittelu, ei-riippumattoman sijoitusneuvonnan esilletuonti ja sijoitusneuvojan pätevyyden selviäminen. Tutkimuksen perusteella ei voida tehdä yleisiä johtopäätöksiä direktiivin noudattamisesta pankeissa, sillä tutkimus perustui ainoastaan kolmen tapaamisen havaintoihin.