Mielenterveys- ja päihdeasiakkaan läheiset osana yksilöllistä kuntoutumisprosessia

Abstract

Tarkoituksena tutkimukselle oli Kakspy ry:n omais- ja läheistyön projektin toive selvittää mielenterveys- ja päihdeasiakkaan läheisten mukana olon merkityksiä osana asiakkaan kuntoutumista. Tavoitteena oli saada tietoa teemahaastattelun avulla kuntoutujilta sekä heidän läheisiltään, miten he ovat kokeneet toistensa osallisuuden kuntoutumisprosessissa sekä miten voitaisiin toimia paremmin. Kolme tutkimuskysymystä ohjasi tutkimusta: Miten läheiset voivat tukea kuntoutujaa kuntoutumisprosessissa? Miten läheiset kokevat osallisuutensa kuntoutumisprosessissa? Miten läheiset ja auttamisjärjestöt voisivat tukea kuntoutujaa paremmin? Laadullisen tutkimuksen aineisto on kahdesta teemahaastattelusta.Työ analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.

Tuloksista ilmenee, että läheiset voivat tukea mielenterveys- ja päihdekuntoutujaa eniten henkisesti ja sosiaalisesti. Kuntoutumiseen osallistumisessa läheiset kokevat erilaisia haasteita ja voimaantumisen, tarpeellisuuden sekä itsehillinnän kokemuksia. Kuntoutujaa voidaan tulevaisuudessa tukea paremmin yhteiskunnallisen kehitystyön kautta. Läheinen voi tukea kuntoutujaa hyväksynnän kautta sekä hänen tulevaisuuttaan vahvistamalla.

Auttamisjärjestöiden tarjoama keskusteluapu, ryhmätoiminta sekä terapeuttiset keskustelut ovat kuntoutujille sekä läheisille tärkeitä. Jotta yhteistyö hoitotahon ja läheisten välillä voisi toteutua toimivana, olisi läheiset hyvä ottaa alussa hoitoon mukaan. Hoitohenkilökunnan olisi hyvä myös painostamatta tuoda ilmi läheisten osallisuuden positiiviset vaikutukset kuntoutumiseen. Läheisten sairauden ymmärrystä tulisi kehittää. Terapiatyössä hoitajan pysyvyyteen tulisi panostaa. Terveyskeskukseen meno koettiin leimaamattomaksi ja palvelu hyväksi, kunhan aikojen peruuntuminen saataisiin kontrolliin. Työtä häpeäleiman poistamiseksi tulisi yhteiskunnallisella tasolla jatkaa. Vertaisryhmiä olisi hyödyllistä järjestää sekä läheisille että kuntoutujille ja kokemusasiantuntijuutta tulisi hyödyntää henkilöstön koulutuksessa.

The purpose of the study was to analyze the significance of the mental health and intoxicant client's relative as a part of the rehabilitating. Kakspy ry’s project of relatives in rehabilitating process is our partner in co-operation. The objective was to get information by a theme interview from mental health and intoxicant rehabilitation clients and from their relative how they have experienced the help in the rehabilitating process. We clarified what kind of support and participation the rehabilitation clients wish and how the different helping organizations could operate and pay more attention to rehabilitation clients. Three study questions directed the study. How can relatives support the rehabilitation client in his rehabilitation process? How do relatives experience their part in the rehabilitation process? How relatives and helping organizations could support the rehabilitation client better? The type of study is qualitative and its material has been collected from two theme interviews. The interview was analyzed by using inductive content analysis.

The results occur that relatives can support mental health and intoxicant rehabilitation client mostly mentally and socially. In the rehabilitation process relatives experience in their part different challenges, empowerment experiences, experiences of necessity and self-control. Rehabilitating can be supported with the methods of the training of the professional staff and of the developing of helping organizations. The rehabilitation clients can be supported with an approval and by strengthening their future.

Conversational therapy offered by the helping organizations, group activity and therapeutic discussions are important to the rehabilitation clients and relatives. So that the cooperation between a care quarter and the relative could come true operating it would be good to include the relative in the care at the initial stage. It would be good for the nursing staff to bring out the positive effects of participating relatives in the rehabilitation without pressure. Acknowledge of the disease should be decreased. In the therapy work, one should invest in the permanence of the nurse. Health care center is easily accessed, non-stigmafying and the service is felt good. Only the cancelling of appointments should be obtained in control.