Suojatiekäyttäytyminen maantieympäristössä

Abstract

Tässä työssä tutkittiin, miten autoilijat noudattivat tieliikennelain 32 §:ssä määrättyä väistämisvelvollisuutta maantieverkon suojateillä ja pyrittiin tunnistamaan niitä suojatien tai suojatiealueen ominaisuuksia, joilla on positiivinen vaikutus väistämisvelvollisuuden noudattamiseen. Työssä keskityttiin tutkimaan pääasiassa suojatien keskisaarekkeen, jalankulkijan havaitsemisetäisyyden ja ajokaistan sivusiirtymän jyrkkyyden vaikutusta. Jalankulkijan havaitsemisetäisyydellä tarkoitetaan tässä työssä etäisyyttä, josta suojatietä lähestyvän ajoneuvon kuljettajan on mahdollista havaita suojatielle aikova jalankulkija.

Tutkimukset tehtiin Tuusulan ja Nurmijärven kuntien alueella. Asiaa tutkittiin tekemällä simuloituja suojatien ylityksiä kohteiksi valituilla suojateillä. Tapahtumat eroteltiin ajoneuvon lähestymissuunnan ja suojatien ylityssuunnan mukaan, jotta tapahtumista olisi helpompaa tehdä johtopäätöksiä väistämiskäyttäytymiseen vaikuttaneista tekijöistä.

Työn tilaajana toimi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus). Työn ohjaajana Uudenmaan ELY-keskuksen puolelta toimi liikenneturvallisuusvastaava Marko Kelkka ja Hämeen ammattikorkeakoulun puolelta liikennealan lehtori Janne Rautio.

Tutkimuksessa ei voitu nimetä yhtä tekijää, joka automaattisesti tekisi suojatiestä toista paremman, vaan hyvä suojatie koostuu useammasta hyvästä palasesta. Todeta kuitenkin voidaan, että keskisaarekkeella varustetulla suojatiellä pääsi keskimäärin helpommin yli kuin saarekkeet-tomilla suojateillä. Tutkimukset tarjosivat mielenkiintoista tietoa väistämiskäyttäytymiseen vaikuttavista tekijöistä ja loivat hyvää pohjaa tulevaisuudessa tehtäville tutkimuksille.

The aim of this thesis project was to examine how drivers obeyed re-treat obligation stated by the national legislation on the crosswalks of the road network. Another goal was to examine the elements that affect crosswalk safety and the ease of crossing the road. As to the elements the main focus was on the effects of traffic calming island and the distance from where the driver was able to notice the pedestrian.

The empirical part of the project was excecuted in the municpalities of Tuusula and Nurmijärvi. Approximately 50 simulated pedestrian crossings were made at all the crosswalks that were targeted as subjects of the study. The crossings were made so that the driver was forced to make a choice of whether he/she gave unobstructed access to the pedestrian, or not. In the area the speed limit was 50 km/h under each crosswalk that was examined.

The project was conducted as a part of the traffic engineering studies at Häme University of Applied Sciences. The commissioner of the project was the Centre for Economic Development, Transport and the Environment of the county of Uusimaa (ELY Centre). The supervisor on the behalf of the ELY Centre was Traffic Safety Expert Marko Kelkka and from Häme University of Applied Sciences lecturer Janne Rautio.

The results of the study manifested that it was impossible to identify one single element that would have more efficient effect on crossroad safety compared to the others. In other words, a good crosswalk is a product of multiple small parts, but with most of the crosswalks that were examined, it turned out that a traffic calming island had a desirable effect on crossroad safety.