Poikien lukemisen edistäminen Eepos-kirjastoissa
Perälä, Sami (2018)
Perälä, Sami
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060612924
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060612924
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten alakouluikäisten poikien lukemisharrastusta oli edistetty Eepos-kirjastoissa. Tarkoituksena oli selvittää, oliko kirjastoissa kiinnitetty huomiota erityisesti poikien lukemisen edistämiseen ja miten se näkyi konkreettisesti kirjaston toiminnassa.
Työ toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena teemahaastatteluna. Haastattelut toteutettiin maalis- ja huhtikuussa 2018 Seinäjoella, Ylistarossa, Kauhavalla, Lapualla ja Kurikassa. Haastateltavina olivat viiden eri kirjaston lastenkirjastotyöstä vastaavat työntekijät. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina.
Aihe koettiin tärkeäksi, mutta samalla vaikeaksi. Kirjastoissa ei oltu kiinnitetty huomiota erityisesti vain poikien lukemiseen, koska tasavertaisuuden nimissä myös tyttöjen lukemisen edistämistä pidettiin yhtä tärkeänä. Kirjastoissa oli haluttu keskittyä lasten lukemisen edistämiseen eikä tyttöjä ja poikia haluttu lähteä erottelemaan toisistaan.
Tyypillisiä tilanteita, joissa pojat otettiin kirjastoissa huomioon, olivat kirjavinkkausten suunnittelu ja vinkattavien kirjojen valinta sekä kirjailijavieraiden valinta. Pojat otettiin huomioon myös kokoelmapolitiikassa, hankinnoissa ja tapahtumissa. Valinnanvapaus oli todettu hyväksi lukemaan innostamisen keinoksi poikien kohdalla eli, että annetaan heidän valita luettavaksi mikä tahansa kirja, joka heitä kiinnostaa. Myös kirjavinkkaus, elokuvaliput lukukampanjan palkintona ja kirjoista tehdyt elokuvat olivat innostaneet poikia lukemaan.
Työ toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena teemahaastatteluna. Haastattelut toteutettiin maalis- ja huhtikuussa 2018 Seinäjoella, Ylistarossa, Kauhavalla, Lapualla ja Kurikassa. Haastateltavina olivat viiden eri kirjaston lastenkirjastotyöstä vastaavat työntekijät. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina.
Aihe koettiin tärkeäksi, mutta samalla vaikeaksi. Kirjastoissa ei oltu kiinnitetty huomiota erityisesti vain poikien lukemiseen, koska tasavertaisuuden nimissä myös tyttöjen lukemisen edistämistä pidettiin yhtä tärkeänä. Kirjastoissa oli haluttu keskittyä lasten lukemisen edistämiseen eikä tyttöjä ja poikia haluttu lähteä erottelemaan toisistaan.
Tyypillisiä tilanteita, joissa pojat otettiin kirjastoissa huomioon, olivat kirjavinkkausten suunnittelu ja vinkattavien kirjojen valinta sekä kirjailijavieraiden valinta. Pojat otettiin huomioon myös kokoelmapolitiikassa, hankinnoissa ja tapahtumissa. Valinnanvapaus oli todettu hyväksi lukemaan innostamisen keinoksi poikien kohdalla eli, että annetaan heidän valita luettavaksi mikä tahansa kirja, joka heitä kiinnostaa. Myös kirjavinkkaus, elokuvaliput lukukampanjan palkintona ja kirjoista tehdyt elokuvat olivat innostaneet poikia lukemaan.