Utredning av preanalytiska faktorer vid hemostasundersökningar : en kvalitativ analys av data

Abstract

Detta examensarbete handlar om preanalytik vid hemostasundersökningar. Syftet med studien är att med hjälp av den senaste forskningen ta reda på vilka preanalytiska faktorer som bör beaktas vid hemostasundersökningar, vilken betydelse de preanalytiska faktorerna har vid hemostasundersökningar samt ta reda på hur felkällor kan undvikas och minskas vid hemostasundersökningar.

I examensarbetet har en metasyntes använts vilket innebär en systematisk litteratursammanställning av forskningsresultat. Vetenskapliga artiklar har sökts fram från databaser inom omvårdnadsområdet och sökningen har begränsats till år 2012 eller senare. Centrala frågeställningar i examensarbetet är: Vilka preanalytiska faktorer bör beaktas vid hemostasundersökningar? Hur påverkar de preanalytiska faktorerna resultatet vid hemostasundersökningar? Vad kan man enligt de senaste forskningarna göra för att minimera inverkan av preanalytiska felkällor? Litteratursammanställningen av forskningsresultaten har analyserats med en kvalitativ analys av data.

Resultatet visar att preanalytiska faktorer har en stor påverkan på hemostasundersökningar. Blodprovstagning är den preanalytiska faktorn som påverkar hemostasundersökningarna mest och varifrån de flesta felkällor kommer ifrån. Genom automatisering kan felkällor undvikas och minimeras i den preanalytiska fasen samt genom utbildning av laboratoriepersonal och annan personal med provtagningsansvar.

Tämä opinnäyte kertoo hemostaasi-tutkimusten preanalytiikasta. Tutkimuksen tarkoituksena on, viimeisintä tutkimusta käyttäen, selvittää miten hemostaasi-tutkimuksissa on otettava huomioon preanalyyttiset tekijät, mikä merkitys preanalyyttisilla tekijöillä on hemostaasi-tutkimuksissa ja selvittää miten vältetään ja vähennetään virhelähteet hemostaasi-tutkimuksissa.

Opinnäytetyössä on käytetty metasynteesiä, mikä tarkoittaa systemaattista kirjallisuus yhteenvetoa tutkimustuloksista. Tieteellisiä artikkeleitä on haettu hoitotyön tietokannoista ja haku on rajoitettu vuoteen 2012 ja sen jälkeen. Keskeisiä kysymyksiä opinnäytetyössä on: Mitä preanalyyttisia tekijöitä olisi otettava huomioon hemostaasi-tutkimuksissa? Miten preanalyyttiset tekijät vaikuttavat hemostaasi-tutkimuksen tuloksiin? Mitä voidaan viimeisten tutkimusten mukaan tehdä preanalyyttisten virhelähteiden vaikutusten minimoimiseksi? Kirjallisuus yhteenveto tutkimustuloksista on analysoitu tietojen kvalitatiivisella analysoinnilla.

Tulokset osoittavat, että preanalyyttiset tekijät vaikuttavat merkittävästi hemostaasi-tutkimuksiin. Verinäytteen otto on preanalyyttinen tekijä, joka vaikuttaa eniten hemostaasi-tutkimuksiin ja joista useimmat virhelähteet tulevat. Automatisoinnilla voidaan välttää ja minimoida virhelähteitä preanalyyttisessa vaiheessa sekä myös laboratoriohenkilöstön ja muun näyteenottovastuullisen henkilöstön kouluttautumisella.

This thesis in about preanalysis in hemostasis tests. The aim for this study is by using the latest research to find out what preanalytic factors should be considered for hemostasis tests, what significance the preanalytic factors have in hemostasis tests and find out how to avoid and decrease sources of error in hemostasis tests.

In the thesis a metasynthesis has been used which means a systematic literature summary of the research results. Scientific articles have been sought out from databases in the field of nursing and the search has been limited to 2012 and later. Key issues in the thesis are: What preanalytic factors should be considered in hemostasis tests? How do the preanalytic factors affect the results of hemostasis tests? What can you thru the latest studies do to minimize the effect of preanalytic sources of errors? The literature summary of the research has been analyzed with a qualitative dataanalys is.

The result shows that preanalytic factors have a major impact on hemostasis tests. Blood sampling is the preanalytic factor that most affects hemostasis tests and where the most sources of error come from. Through education of laboratory staff, and other staff with responsibility for blood sampling, and also by automation, sources of error can be avoided and minimized in the preanalytic phase.