Opioidikorvaushoidossa olevien naisasiakkaiden opiskeluhistorian huomioiminen kuntoutuksessa : Haastattelututkimus

Abstract

Tutkimusten mukaan huumeiden ongelmakäyttäjien määrä on noussut Suomessa. Huumeiden ongelmakäyttäjistä noin kolmannes on naisia. Koulutustaso on huumeiden ongelmakäyttäjillä matala, noin puolet on suorittanut vain peruskoulun ja alle neljäsosa käy töissä tai opiskelee. Vuonna 2015 opioidikorvaushoidossa oli 3 293 asiakasta. Korvaushoitoasiakkailla noin kolmasosalla on toisen asteen tutkinto suoritettuna. Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata opioidikorvaushoidossa olevien naisasiakkaiden opiskeluhistoriaa. Tavoitteena on tuottaa tietoa, miten opioidikorvaushoidossa olevia naisia pystyttäisiin tukemaan kohti ammatillisia opintoja. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta, johon aineisto kerättiin teemahaastatteluilla helmikuussa 2018. Haastattelurungossa hyödynnettiin toimintakyvyn ICF-luokitusta. Toimeksiantajana oli OK-hanke, jonka tavoitteena on edistää opioidikorvaushoitoasiakkaiden sosiaalista osallisuutta muun muassa lisäämällä opinto- ja työllistymispolkuja. Tutkimuskysymyksinä olivat ”Millaisia opiskelua estäviä tai edistäviä tekijöitä opioidikorvaushoidossa olevilla naisilla opiskeluhistoriassa on?” ja ”Millaista tukea opioidikorvaushoidossa olevat naiset toivovat ammatillisia opintoja suunnitellessaan?”. Haastatteluvastaukset jaettiin teemoittain ja analysoinnissa käytettiin teoriasidonnaista sisällönanalyysiä. Vastanneiden opiskeluhistoriassa painottuu selkeästi enemmän opiskelua estäneet, kuin edistäneet tekijät. Haasteita oli etenkin elämänhallinnassa. Myös sosiaalinen verkosto oli hajanainen ja tuki puutteellista. Kaikki haastatelluista näkivät opiskelun kuitenkin tulevaisuudessa mahdollisena. Suurin osa koki opioidikorvaushoidon opiskelun mahdollistajana, mutta asenteet opioidikorvaushoitoa kohtaan arveluttivat. Tutkimuksesta kävi ilmi, että erilaisille tukitoimille on tarvetta suunniteltaessa ammatillisia opintoja.

According to research, the number of drug abusers has increased in Finland. A third of the drug abusers are women. The level of education is low among drug abusers because half of them have only completed comprehensive school and less than a quarter are working or studying. In 2015, there were 3 293 clients in opioid substitution treatment. About third of those clients had graduated from upper secondary education. The purpose of the thesis was to describe the academic history of female clients in opioid substitution treatment. The aim was to produce information about how to support women in substitution treatment towards vocational education. The research approach was that of qualitative research and the data was collected with theme interviews in February 2018. The ICF-classification of ability to function was used as the basis for the frame of the interviews. The assignor of the study was the OK-project in which the aim is to advance the social participation of the clients in opioid substitution treatment by, for example, increasing pathways to employment and studies. The research questions were “What kind of things have prevented or advanced the studies in the history of the women in opioid substitution treatment?” and “What kind of support the women in substitution treatment hope for when planning vocational education?”. The answers were divided based on themes, and the method of analysis was theory-based content analysis. The answers revealed more factors that had prevented studies rather than advanced them. There were challenges especially in life management. The respondents’ social networks were also dispersed and there was lack of support. However, all the interviewees saw the possibility of studying in the future. The majority considered opioid substitution therapy as an enabler of studies, but attitudes towards opioid substitution treatment created insecurity. The study showed that there was a need for various support measures when planning vocational studies.