Koti- ja etäkuntoutuksen mahdollisuudet mielenterveys- ja päihdetyössä : Toimintamallina siltamalli
Vilén, Pihla-Maria (2018)
Vilén, Pihla-Maria
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060612791
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060612791
Tiivistelmä
Sosiaalisena kuntoutuksena tehtävää koti- ja etäkuntoutusta ei ole tällä hetkellä tarjolla jatkumona palveluntuottajien toimesta. Opinnäytetyössä kartoitettiin koti- ja etäkuntoutuksen mahdollisuuksia mielenterveys- ja päihdetyössä. Tavoitteena oli kehittää siltamallia, joka syntyi opinnäytetyön prosessissa. Siltamalli on uusi kuntoutusmalli, toimintatapa, sekä ratkaisu kehittyviin sosiaali- ja terveyspalveluihin.
Opinnäytetyö on kehittämistyö, jossa on tehty kartoitus etäkuntoutuksesta. Kartoituksessa on käytetty puolistrukturoitua haastattelumenetelmää kyselylomakkeen avulla. Tuloksia on analysoitu kuvailevasti sekä kaavion avulla. Kartoitukseen osallistui yhteensä kymmenen kuntoutujaa, joista kahdeksan oli julkisen ja kaksi yksityisen palveluntuottajan piirissä. Kartoitukseen osallistuneet olivat kotikuntoutuksen piirissä, mutta osalla oli rinnalla muitakin kuntoutusmuotoja.
Yleinen kuva etäkuntoutuksesta kotikuntoutuksen jatkona oli positiivinen. Kartoituksen tuloksista nousi erityisesti esille etäkuntoutuksen vaivattomampi yhteydenpito, toimintakyvyn ylläpito, motivaation tukeminen sekä säännöllisyys. Kahdella kymmenestä ei ollut mahdollista käyttää digitaalisia välineitä. Digitaalisen välineiden käyttöä etäkuntoutuksessa pidettiin hyvänä asiana. Sähköposti ja verkkopankki olivat yleisimmät sovellukset, joita osattiin käyttää. Suurin osa kuntoutujista ei tiennyt etäkuntoutukseen käytettävistä sovelluksista.
Kartoituksen pohjalta voidaan todeta, että etäkuntoutukselle kotikuntoutuksen jatkona on tarvetta mielenterveys- ja päihdetyössä.
Opinnäytetyö on kehittämistyö, jossa on tehty kartoitus etäkuntoutuksesta. Kartoituksessa on käytetty puolistrukturoitua haastattelumenetelmää kyselylomakkeen avulla. Tuloksia on analysoitu kuvailevasti sekä kaavion avulla. Kartoitukseen osallistui yhteensä kymmenen kuntoutujaa, joista kahdeksan oli julkisen ja kaksi yksityisen palveluntuottajan piirissä. Kartoitukseen osallistuneet olivat kotikuntoutuksen piirissä, mutta osalla oli rinnalla muitakin kuntoutusmuotoja.
Yleinen kuva etäkuntoutuksesta kotikuntoutuksen jatkona oli positiivinen. Kartoituksen tuloksista nousi erityisesti esille etäkuntoutuksen vaivattomampi yhteydenpito, toimintakyvyn ylläpito, motivaation tukeminen sekä säännöllisyys. Kahdella kymmenestä ei ollut mahdollista käyttää digitaalisia välineitä. Digitaalisen välineiden käyttöä etäkuntoutuksessa pidettiin hyvänä asiana. Sähköposti ja verkkopankki olivat yleisimmät sovellukset, joita osattiin käyttää. Suurin osa kuntoutujista ei tiennyt etäkuntoutukseen käytettävistä sovelluksista.
Kartoituksen pohjalta voidaan todeta, että etäkuntoutukselle kotikuntoutuksen jatkona on tarvetta mielenterveys- ja päihdetyössä.