Mitä laitoskuntoutuksessa tapahtuu AVH-kuntoutujan näkökulmasta?

Abstract

Yhteiskuntamme uudistuksissa on korostettu yksilön valinnanvapautta, joka on pinnalla nyt enemmän kuin koskaan ennen. Tarkoittaako se samaa kuin asiakaslähtöisyys? Miten asiakas saa äänensä kuulluksi? Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa laitoskuntoutuksen toteuttajille, kuinka asiakas kokee tulleensa kuulluksi ja tarkoituksena on kartoittaa kuntoutujan käsitys laitoskuntoutusjaksosta ja sen asiakaslähtöisyyden toteutumisesta. Erään laitoskuntoutusta tarjoavan yksikön kuntoutujan haastattelun perusteella kartoitettiin kuntoutujan näkemystä jaksostaan. Toive haastattelun tekemiseen tuli yksikön toimintaterapeutilta, koska asiakaslähtöisyydessä ja muissa huomioitavissa asioissa voi aina olla parantamisen varaa.

Laadullisen tutkimuksen menetelmänä käytettiin teemahaastattelua ja teorialähtöistä sisällönanalyysia. Teoriapohjana toimii OTIPM ja GAS- tavoitteenasettelumenetelmä. Kuntoutujaa haastateltiin kolmessa osassa: laitoskuntoutusjakson alussa, lopussa ja 28 päivää jakson loppumisen jälkeen kotona. Ajoitus jaksolle olisi kuntoutujan mukaan voinut olla parempikin, mutta hän oli positiivisella mielellä kuntoutumassa. Edistymistä oli jakson aikana tullut kävelyssä ja käden käytössä, mihin kuntoutuja oli tyytyväinen. Asiakaslähtöisyys kuntoutujan näkökulmasta oli toteutunut. Tavoitteen asettelussa oli asioita, joita kuntoutuja ei itse ollut sisäistänyt täysin. Tavoitteiden muistaminen oli vaikeaa, eikä hän osannut kertoa missä tilanteessa tai kuka tavoitteet ovat asettaneet. Jatkossa vastaavien haastattelujen tekeminen on elintärkeää, jotta asiakkaan ääni pysyy kuuluvissa.

In the recent reforms of our society, people’s freedom of choice has been emphasized more than ever before. Does this freedom of choice mean the same as client-centred approach? How can the patient get his or her voice heard? The purpose of the thesis was to produce information for the practitioners of institutional rehabilitation about how the clients feel about being heard. Another purpose was to examine rehabilitees’ experiences related to their period in institutional rehabilitation as well as hear their views about the client-centred approach. Based on interviews with a rehabilitee who had undergone an institutional rehabilitation period, the thesis examined his views on the period. One of the occupational therapists working in the institution had requested the interviews because there is always room for improvement in the client-centred approach. The thesis had a qualitative research approach, and the data was collected by using theme interviews and analysed by using theory-based content analysis. The OTIPM and GAS goal setting methods were used for the theoretical part. The rehabilitee was interviewed in three parts: at the beginning of the rehabilitation period, at the end of it and 28 days after the period. Rehabilitee felt that rehabilitation period could have been at a different time, but still felt positively about it. Rehabilitee was also pleased with the progress of walking and arm movement. Rehabilitee felt that client-centred approach was visible in the care. There were matters in goal settings that the interviewee had not understood completely. Remembering the goals was hard because rehabilitee could not be sure when or who had set those goals. It will be very important to conduct similar interviews in the future to make sure that rehabilitees’ voices are heard.