Hyvästi pienokaiseni : Lapsen saattohoito isän näkökulmasta

Abstract

Lapsen kuolema on vanhemmille yksi raskaimmista elämänkokemuksista. Lapsen saattohoito vaikuttaa perheenjäsenten keskinäisiin suhteisiin. Joitain perheitä se yhdistää, joitain erottaa. Isän kokemuksia lapsen saattohoidosta on tutkittu vähän, ja siksi opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten isät ovat kokeneet lapsensa saattohoidon. Tavoitteena oli lisätä ymmärrystä ja auttaa terveydenhuollon ammattilaisia kohtaamaan isät, joiden lapsi on saattohoidossa. Kirjallisuuskatsauksen avulla haettiin vastausta tutkimuskysymykseen: ”Miten isät ovat kokeneet lapsensa saattohoidon”? Tutkimusaineisto koostui kuudesta ulkomaalaisesta tutkimuksesta, jotka vastasivat tutkimuskysymykseen. Sisällönanalyysin avulla isän kokemukset jaettiin kolmeen pääluokkaan: isän henkilökohtaiset kokemukset, perheeseen liittyvät kokemukset sekä yhteiskuntaan ja terveydenhuoltoalaan liittyvät kokemukset. Kokemustensa myötä isät toivoivat lapselleen sekä hyvää kivunhoitoa että hyvää loppuelämän hoitoa, koko perheen huomioimista ja isien huomioimista tasavertaisena vanhempana. Erilaiset yhteiskunnan tuet ja mahdollisuus saattohoitoon vaihtelevat eri maiden ja kulttuurien välillä, joten lisää tutkimusta suomalaisesta lapsen saattohoidosta isän näkökulmasta tarvitaan. Lapsen saattohoito on ajankohtainen ja tärkeä aihe, ja sitä olisi hyvä tutkia lisää. Näin terveydenhuollon ammattilaiset voisivat auttaa perhettä ja isää parhaalla mahdollisella tavalla.

The death of a child is one of the heaviest life experiences for parents. The child’s terminal care affects the relationships between the family members. It unites some families and it tears apart some others. Fathers' experiences related to their child’s terminal care have been studied little, and therefore, the purpose of the thesis was to examine how fathers had experienced their child's hospice care. The aim was to increase understanding and help healthcare professionals to face fathers whose child is in hospice care. The literature review sought a response to the research question: "How have fathers experienced the terminal care of their children?" The research material consisted of six foreign studies that responded to the research question. Based on content analysis, the fathers' experiences were divided into three main categories: the fathers' personal experiences, the experiences related to the family and those related to the social and healthcare field. The fathers hoped that their child would not feel pain and that the child would receive proper end-of-life care, the family would be considered as a whole and the mothers and fathers would be treated as equal parents. Different types of society subsidies and the possibility of child's hospice care vary between different countries and cultures, so further research into Finnish father's experiences is needed. Children's terminal care is a current and important topic, and therefore, it would be important to undertake further research on the topic. Especially research on the experiences of Finnish fathers is needed.