Pikaviestiohjelmat kommunikaation ja viestinnän mahdollistajina ikäihmisten kotihoidossa : Kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella pikaviestimiä ikäihmisten hoitoon soveltuvina kommunikaatiovälineinä. Tavoite oli tuottaa tietoa niiden käytettävyyden hyvistä ja huonoista puolista ikäihmisten hoitotyössä ja siinä tapahtuvassa kommunikaatiossa. Opinnäytetyö tarkasteli myös ikäihmisten suhtautumista pikaviestimiin arjessa ja osana hoitotyötä.

Opinnäytetyön toteutusmuoto oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Kirjallisuushaku tehtiin EBSCO‐, Pubmed‐, Medic‐ ja ARTO‐tietokantoihin ja aineisto täydentyi kolmella manuaalisen haun tuloksena saadulla lähteellä. Yhteensä tarkasteltavaksi päätyi yhdeksän lähdettä aikaväliltä 2011–2017. Aineistoa analysoitiin teemoittelun avulla ja tutkimustehtävän kannalta olennaiset löydökset esiteltiin tuloksina.

Pikaviestimien positiiviseen antiin hoitotyön kannalta voidaan lukea niiden sosiaalisuutta parantava vaikutus. Lisääntyneillä sosiaalisilla kontakteilla oli mielenterveyttä kohentava vaikutus. Lisäksi ne tarjosivat hyvän alustan erilaisille tukitoimille etänä. Tekniikka sai kiitosta reaaliaikaisuudesta ja kommunikaation laadusta. Epäilyksiä toi tietoturvariskien ja teknisten ongelmien mahdollisuus. Oikean asiakasryhmän kanssa pikaviestimet toivat osana etähoitoa säästöjä niin resursseihin kuin aikaan. Huonoiksi puoliksi ilmeni, ettei pikaviestipohjainen etähoito sopinut etenkään tilanteisiin, joissa hoitoa tarvittiin välittömästi tai usein. Pikaviestimet eivät myöskään vastanneet aitoja kontakteja.

Ikäihmiset pitivät pikaviestimien mahdollistamasta hoitotyön joustavuudesta. Lisäksi hyvät ja nopeat viestiyhteydet hoitajiin lisäsivät turvallisuuden tunnetta. Asenteiden ja mielenkiinnon lähtökohdat liittyivät ikäihmisen koulutustasoon, mutta oikeanlainen ohjeistus ja koulutus auttoivat asenteissa tekniikkaa kohtaan.

The purpose of the thesis was to examine instant messaging (IM) software as communication tools in the field of elderly care. The objective was to provide information about the good and bad aspects of their usefulness in everyday life and as part of elderly care.

The thesis was carried out as a descriptive literature review. The information and sources were searched and collected by scanning through the EBSCO, PubMed, Medic, and ARTO databases. The search was complemented by adding three sources acquired by manual search. A total of nine sources from 2011–2017 were selected and analyzed by using theming as the method. Findings relevant to the research questions were compiled, analyzed and presented as results.

The positive aspects of the instant messaging software from the nursing point of view were improvements to the elderly person’s social life, which also improved their mental health. IM also provided a good platform for launching any type of supportive help. The technology was also praised for providing good quality communications in real time. Information security and technical problems were the aspects that raised concerns. With the right group of patients, IM based telenursing provided savings in time and resources. Clear downsides were that IM based telenursing was not suited for cases where immediate care was needed nor for those who needed care often. IM was also unable to replace real life contacts.

Elderly people appreciated the flexibility of care provided by IM and the sense of security that good and fast communication gave to them. The patients’ attitudes towards and levels of interest in the required technology were related to their educational level, but these could be affected by providing the right kind of help and support.