Työergonomia ja tapaturmien vähentäminen baariympäristössä
Rapala, Arttu; Rapala, Aaretti (2018)
Rapala, Arttu
Rapala, Aaretti
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060813194
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060813194
Tiivistelmä
Työn tavoitteena oli selvittää työergonomian tilanne Suomen anniskeluravintoloissa ja pohtia mahdollisiin epäkohtiin parannusehdotuksia. Työn toimeksiantajana toimi Bacardi Martini Finland, ja työ rajattiin koskemaan pelkästään anniskeluravintoloita, joissa liiketoiminta perustuu alkoholimyyntiin. Tutkimuksesta saatuja tuloksia on mahdollista hyödyntää työergonomian parannuskampanjassa.
Tutkimuksessa käytettiin laadullista tutkimusotetta, ja aineistoa kerättiin teemahaastattelemalla Suomen suurimpien ravintolatoimijoiden johtajia ja ravintolapäälliköitä. Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä neljää henkilöä. Haastattelut litteroitiin ja teemoiteltiin tutkimuskysymysten mukaisesti. Aineistoa analysoitiin vertaamalla tuotettua materiaalia aikaisempiin ergonomian tutkimuksiin, artikkeleihin ja niistä löytyviin ratkaisuihin.
Tutkimus osoitti työergonomian olevan yleisesti hyvällä tasolla Suomessa. Vaikka työntekijöiden vaihtuvuus on suurta ja alalla on paljon nuoria työntekijöitä, uusia työntekijöitä laitetaan harvoin tekemään raskaita nostoja tai muita riskialttiita töitä ennen riittävää kokemusta. Erityisesti tutkimuksessa nousivat esille työntekijöiden hyvät vaikuttamismahdollisuudet mahdollisiin puutteisiin, jos asioista uskaltaa puhua. Työntekijöiden oma aktiivisuus nähtiin sekä mahdollisuutena että heikentävänä tekijänä. Myös pitkä työkokemus auttoi luomaan parempia työtapoja, ja tieto niistä oli tärkeää nuorille työntekijöille.
Mahdollisiksi jatkotutkimuksen aiheiksi huomattiin kuulon suojaamisen merkitys ja erilaiset työympäristön muutoksen vaikutus työntekoon -koetilanteet.
Tutkimuksessa käytettiin laadullista tutkimusotetta, ja aineistoa kerättiin teemahaastattelemalla Suomen suurimpien ravintolatoimijoiden johtajia ja ravintolapäälliköitä. Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä neljää henkilöä. Haastattelut litteroitiin ja teemoiteltiin tutkimuskysymysten mukaisesti. Aineistoa analysoitiin vertaamalla tuotettua materiaalia aikaisempiin ergonomian tutkimuksiin, artikkeleihin ja niistä löytyviin ratkaisuihin.
Tutkimus osoitti työergonomian olevan yleisesti hyvällä tasolla Suomessa. Vaikka työntekijöiden vaihtuvuus on suurta ja alalla on paljon nuoria työntekijöitä, uusia työntekijöitä laitetaan harvoin tekemään raskaita nostoja tai muita riskialttiita töitä ennen riittävää kokemusta. Erityisesti tutkimuksessa nousivat esille työntekijöiden hyvät vaikuttamismahdollisuudet mahdollisiin puutteisiin, jos asioista uskaltaa puhua. Työntekijöiden oma aktiivisuus nähtiin sekä mahdollisuutena että heikentävänä tekijänä. Myös pitkä työkokemus auttoi luomaan parempia työtapoja, ja tieto niistä oli tärkeää nuorille työntekijöille.
Mahdollisiksi jatkotutkimuksen aiheiksi huomattiin kuulon suojaamisen merkitys ja erilaiset työympäristön muutoksen vaikutus työntekoon -koetilanteet.