Förändring i grovmotoriken hos barn och unga med cerebral pares
Rikberg, Sofia (2018)
Rikberg, Sofia
Yrkeshögskolan Arcada
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060512640
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060512640
Tiivistelmä
CP-oireiston kuntoutuksen toimivuutta ei ole ollut mahdollista arvioida hoitokäytäntöjen hajanaisuuden vuoksi. Vuonna 2008 aloitetun CP-hankkeen tavoitteena on ollut ottaa käyt-töön kansainvälisessä käytössä olevia arviointimenetelmiä ja mittareita mahdollistaen tasavertaisemman kuntoutuksen CP-vammaisille lapsille ja nuorille eri puolella Suomea. Opinnäytetyö on osa kansainvälistä CP-hanketta. Tavoitteena on kartoittaa minkälaisia muutoksia karkeamotoriikassa CP-vammaisilla lapsilla ja nuorilla ilmenee kolmen vuoden aikana mitattuna Gross Motor Function Measure-mittarilla (GMFM). Kysymykset ovat seuraavat: minkälaisia muutoksia on tapahtunut karkeamotoriikassa kolmen vuoden aikana? Ilmeneekö tuloksissa sukupuoleen, ikään ja luokitustasoon liittyviä eroja? Työ on kuvaileva retrospektiivinen pitkittäistutkimus kvantitatiivisella muotoilulla. Materiaali koostuu 180 CP-vammaisten lasten ja nuorten GMFM-66 testin tuloksista, jotka yhteishenkilö on kerännyt ja poistanut tunnistetiedot. Mittaukset ovat pääasiassa suoritettu vuosina 2011-2014 kolmessa erityiskoulussa ja kahdessa yliopistollisessa sairaalassa Suomessa. Aineisto si-sältää myös taustatietoja, kuten sukupuoli, syntymävuosi ja GMFCS-luokka. 180:stä lap-sesta ainoastaan 58 lasta, joilla on kaksi tai kolme mittaustulosta, on otettu mukaan analyysiin, mikä mahdollistaa karkeamotoristen muutosten kartoituksen. Materiaali on työstetty Excelissä ja SPSS-tilastotiedeohjelmistossa (Statistical Package of the Social Sciences, version 24, Norusis/SPSS, Inc., Chicago, IL). Yleisellä tasolla tutkittavien lasten karkeamotoriikka on kehittynyt suotuisasti kolmen vuoden aikana; 43 lapsella 58:sta (74%) on parempi tulos viimeisessä mittauksessa ensimmäiseen mittaukseen verrattuna. Suurimmat muutokset ilmenevät nuorimmilla lapsilla sekä lapsilla, jotka kuuluvat GMFCS-luokkiin I ja II. Tulokset eivät toisaalta ole yleispäteviä, koska 68% kaikista lapsista on jätetty pois analyysistä ja lasten määrä on epätasaisesti jakautunut eri GMFCS-luokissa ja mittauskerroilla. Epävarmuuksia siitä, miten botuliini-injektiot ja ortopediset leikkaukset vaikuttavat muutoksiin GMFM-tuloksissa, antaa tarvetta lisätutkimuksiin.