Acceptans för människor med psykisk ohälsa
Byfält, Sonja; Tuisku, Elin (2018)
Byfält, Sonja
Tuisku, Elin
Yrkeshögskolan Arcada
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060612836
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060612836
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on tehty yhteistyössä PAD (Positive Attitude Development) -projektin kanssa. Projektin tarkoitus on lisätä tietoa ja ymmärrystä ihmisistä, jotka kärsivät mielenterveydellisistä häiriöistä, sekä vastustaa ilmiön marginalisaatiota. Opinnäytetyön tarkoituksena on havainnoida tekijöitä, jotka edistävät mielenterveyshäiriöisten ihmisten hyväksyntää, sekä tutkia sosiaalisen etäisyyden mittaamista ihmisiin, joilla on mie-lenterveyshäiriö. Tavoitteena on edistää mielenterveyshäiriöitä hyväksyvää näkemystä, ja löytää eroja sosiaalisessa etäisyydessä mielenterveyshäiriöisiä ihmisiä kohtaan. Ensimmäiseen tutkimuskysymykseen vastataan kvalitatiivisen kirjallisuuskatsauksen kautta, mikä käsittää 12 artikkelia, ja toiseen kyselyn avulla, joka on koottu PAD projektista. Tutkimuskysymykset ovat: 1) Mitkä tekijät edesauttavat mielenterveyshäiriöisten ihmisten hy-väksyntää? 2) Millaisia sosiaalisen etäisyyden eroavaisuuksia on nähtävissä mielenterveyshäiriöisiä ihmisiä kohtaan? Joyce Travelbeen teoriaa ihmissuhteiden perspektiiveistä käytetään teoreettisena viitekehyksenä. Travelbee korostaa ihmisen yksilönä näkemisen tärkeyttä ja stereotyyppisen ajattelutavan hylkäämistä. Ensimmäisen tutkimuskysymyksen tulokset sisältävät neljä pääteemaa: ”Kokemus ja Kontakti”, ”Koulutus ja Tieto”, ”Ikä” ja ”Sukupuoli”. Näiden lisäksi on suppeampi "Muut" -teema koostuen muutamasta artikkelista. Edellä mainitut teemat koostuvat tekijöistä, jotka edesauttavat mielenterveyshäiriöisten ihmisten hyväksyntää. Toinen tutkimuskysymys käsittelee kahta väittämää. Ensimmäinen väittämä koskee halukkuutta asua psykiatrisessa hoidossa olleen ihmisen naapurina. Tätä väittämää verrataan toiseen väittämään: Useimmat, jotka ovat saaneet hoitoa mielenterveyshäiriöön, ovat luotettavia lapsenvahteja. Tulokset osoittavat eroavaisuuden sosiaalisen etäisyyden halussa näiden kahden väittämän välillä. Tämä opinnäytetyö osoittaa, että mitä läheisempi suhde on mielenterveyshäiriöiseen ihmiseen, sitä enemmän korostuu halu sosiaaliseen etäisyyteen. Toisaalta hyväksyntää edesauttavia tekijöitä ilmenee kuten kokemus ja kontaktit mielenterveyshäiriöisiin ihmisiin.