Rankahakkeen tunnuslukujen määritys ja näytteenottotapojen vertailu

Abstract

Tutkintotyön aiheena oli selvittää kosteusmittausten tarkkuutta ja muuntokertoimia rankahakkeeseen liittyen. Tavoitteena oli tutkia näytteenottotapojen ja analysointipaikkojen eroja, että saataisiin tietää, kuinka paljon niihin kannattaa panostaa aikaa ja rahaa. Muuntokertoimien osalta tavoitteena oli hakea selvitystä sille, mikä on muuntokerroin irtokuutiosta kiintokuutioiksi, kun hake kuormataan pyöräkuormaajalla hakerekkaan.

Tutkimuskohteena olivat Tampereen Sähkölaitos Oy:n Naistenlahden Voimalaitokselle kuljetetut rankahakekuormat. Metsänhoitoyhdistys Kyrösjärvi toimitti kuormia Tampereen Myllypurossa sijaitsevista kahdesta terminaalista. Kuormista otettiin terminaalissa kuormausvaiheessa mahdollisimman edustava näyte, jota verrattiin kuljettajan kuorman purkuvaiheessa ottamaan näytteeseen. Tutkimuksen analysointipaikkoina käytettiin Naistenlahden voimalaitoksen ja Tampereen ammattikorkeakoulun laboratorioita.

Tutkimuksessa selvisi, että näytteenottotavoilla ei ole merkitystä, kun on kyseessä keskimääräiset tulokset. Analysointipaikoilla eroja syntyi, koska analysointitavat eivät olleet yhtenevät. Kuorman täyttötavasta saatiin keskimääräisiä tuloksia, joilla voidaan muuntaa irtokuutioita ja energiamääriä haluttuun mittayksikköön.

Kosteusmääritysten vertailuun liittyvät tulokset sopivat käytettäväksi soveltaen puulla eri hake- ja murskelajikkeisiin. Muuntoluvut eri mittayksiköihin pätevät, kun hakekuorman täyttötapana on päältä kaato pyöräkuormaajalla ja hakelajikkeena on rankahake. Mittaukset on tehty talvella, joten kesällä muuntolukujen luotettavuuteen täytyy kiinnittää huomiota. Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää hyödyksi ennen kaikkea puumäärien seurannassa. Tuloksien avulla haketusyrittäjän työn määrää terminaalissa voidaan seurata luotettavammin kuin ennen.

The subject of the degree work was to clear the exactness of moisture measurings and reduction factors for the chips from delimbed stems. The objective was to study the differences of the sampling ways and analysis places that one would know what the importance of them is. For the reduction factors the objective was to search for the report to what will be a reduction factor from the stacked cubic meter as solid cubic meter when the chip is loaded to the chip trailer lorry on the wheel loader.

The research subject was the transported wood chips loads for the Naistenlahti power plant of Tampereen Sähkölaitos Ltd. The forestry association Kyrösjärvi delivered loads from two terminals that are located in Myllypuro of Tampere. As representative a sample as possible was taken from the loads in the terminal at the loading stage. The sample from the terminal was compared with the sample taken by the driver at the dismantling stage of the load. The laboratories of the power plant of Naistenlahti and of Tampere Polytechnic were used as analysis places of the study.

In the study became clear that there is no significance on the sampling ways when one talks from average results. Differences between analysis places have occurred because the analysis ways were not identical. Average results which can be used to convert stacked cubic meters and amounts of energy into the desired measure were obtained from the filling way of the load.

The results which are related to the comparison of measurings are suitable to be used to the separate wood chips varieties and crushed wood aggregate varieties on certain reservation. The conversion numbers will hold true for different measures when the filling is done with a wheel loader and the chip variety is the chips from the delimbed stems. The measurings have been made in the winter so in the summer attention must be paid to the reliability of the conversion numbers.

The results of the study can be used as an advantage in the follow-up of volumes of timber. With the results the amount of work of chipping entrepreneur in the terminal can be monitored more reliably than before.