Jyväskylän imago urheilutapahtumakaupunkina tapahtumakävijöiden näkökulmasta
Kittilä, Henna (2018)
Kittilä, Henna
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060512544
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060512544
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millainen Jyväskylän imago urheilutapahtumakaupunkina on tapahtumakävijöiden näkökulmasta, mitkä ovat kaupungin vahvuuksia ja heikkouksia sekä millä tavoin imagoa voitaisiin tulevaisuudessa kehittää. Tutkimuksen kohderyhmään sisällytettiin sekä paikalliset että vierailevat urheilutapahtumien kävijät mukaan lukien kilpailijat ja katsojat. Tapahtumakaupunki Jyväskylä toimi opinnäytetyön toimeksiantajana.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena, ja kyselyn perusjoukon muodosti 204 paikallista ja vierailevaa tapahtumakävijää. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin Webropol-kyselyä, jota jaettiin sähköisenä jyväskyläläisten urheiluseurojen ja -tapahtumien sosiaalisen median kanavissa, sähköpostitse Finlandia Marathonin ja muodostelmaluistelun SM 2.valintakilpailujen osallistujille sekä paperisena JYPin jääkiekko-otteluissa. Kysely laadittiin käyttäen sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Tulokset analysoitiin Excel-, SPSS- ja Webropol-ohjelmilla. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostettiin Jyväskylästä, urheilutapahtumista ja -matkailusta, urheilun kuluttajista ja kuluttajakäyttäytymisestä sekä paikan imagosta.
Tutkimuksen tulosten perusteella Jyväskylän imago urheilutapahtumakaupunkina koetaan pääsääntöisesti positiiviseksi perusjoukon keskuudessa. Suurimmiksi vahvuuksiksi koettiin kaupungin sijainti, puitteet ja kompakti koko, jotka eri näkökulmasta tarkasteltuna arvioitiin myös kaupungin heikkouksiksi. Kehitettävää on, mutta uskoa kaupungin potentiaaliin riittää.
Tuloksia voidaan käyttää Jyväskylän imagon kehittämiseen urheilutapahtumakaupungin näkökulmasta. Johtopäätöksissä esitettiin muutamia kehitysehdotuksia, jotka pohjautuivat tuloksista nousseisiin kehityskohtiin sekä kyselyn kautta nousseisiin suoraan ehdotettuihin parannusehdotuksiin.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena, ja kyselyn perusjoukon muodosti 204 paikallista ja vierailevaa tapahtumakävijää. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin Webropol-kyselyä, jota jaettiin sähköisenä jyväskyläläisten urheiluseurojen ja -tapahtumien sosiaalisen median kanavissa, sähköpostitse Finlandia Marathonin ja muodostelmaluistelun SM 2.valintakilpailujen osallistujille sekä paperisena JYPin jääkiekko-otteluissa. Kysely laadittiin käyttäen sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Tulokset analysoitiin Excel-, SPSS- ja Webropol-ohjelmilla. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostettiin Jyväskylästä, urheilutapahtumista ja -matkailusta, urheilun kuluttajista ja kuluttajakäyttäytymisestä sekä paikan imagosta.
Tutkimuksen tulosten perusteella Jyväskylän imago urheilutapahtumakaupunkina koetaan pääsääntöisesti positiiviseksi perusjoukon keskuudessa. Suurimmiksi vahvuuksiksi koettiin kaupungin sijainti, puitteet ja kompakti koko, jotka eri näkökulmasta tarkasteltuna arvioitiin myös kaupungin heikkouksiksi. Kehitettävää on, mutta uskoa kaupungin potentiaaliin riittää.
Tuloksia voidaan käyttää Jyväskylän imagon kehittämiseen urheilutapahtumakaupungin näkökulmasta. Johtopäätöksissä esitettiin muutamia kehitysehdotuksia, jotka pohjautuivat tuloksista nousseisiin kehityskohtiin sekä kyselyn kautta nousseisiin suoraan ehdotettuihin parannusehdotuksiin.