Tuomioistuinsovitteluprojekti Keski-Suomen käräjäoikeus
Lappalainen, Anne (2018)
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018061113404
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018061113404
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli koota tietoa ja kokemuksia Keski-Suomen käräjäoikeudessa vuonna 2016 alkaneen sovitteluprojektin ensimmäisen vuoden ajalta. Projekti oli kestoltaan kaksi vuotta. Tavoitteena projektilla oli nostaa sovittelujen määriä sekä laatua. Tutkimuksessa vertailtiin vuosien 2014 ja 2015 sovittelussa olleita sekä 2016 sovitteluprojektin aikana sovitteluun tulleita tapauksia. Toimeksiantajana opinnäytetyössä on Keski-Suomen käräjäoikeus.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineistoa kerättiin haastattelemalla kahta käräjäoikeuden tuomaria. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina syys – marraskuun 2016 aikana. Aineistoa analysoitiin käyttämällä sisällönanalyysiä ja teemoittelua. Lähteinä käytettiin lisäksi tuomioistuinsovittelua koskevaa lainsäädäntöä sekä aihetta käsittelevää oikeustieteellistä kirjallisuutta. Tilastotietoa saatiin Keski-Suomen käräjäoikeudesta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostui sovittelua koskevista menettelyistä, sovittelun eduista ja haasteista sekä sovittelijoiden rooleista.
Tutkimustulokset osoittavat sovittelujen määrien lisääntyneen vuosittain melko tasaisesti joista lasten huoltoa koskevien sovittelujen määrät ovat lisääntyneet eniten. Sovitteluun vireille tulleista suurin osa toteutui eli saatiin sovinto ja vain pieni osa palautui takaisin oikeudenkäyntiin. Sovittelua koskevan asiakaspalautteen mukaan sovittelua käyttäneet olivat olleet hyvin tyytyväisiä menettelyyn, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.
Tutkimusaihe oli laaja ja tutkimusta sovittelusta tarvitaan vielä lisää, niin teoreettista kuin empiiristäkin. Jatkotutkimuksen aiheena voisi olla esimerkiksi tuomioistuinsovittelun taloudelliset vaikutukset perinteiseen tuomioistuinprosessiin verrattuna.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineistoa kerättiin haastattelemalla kahta käräjäoikeuden tuomaria. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina syys – marraskuun 2016 aikana. Aineistoa analysoitiin käyttämällä sisällönanalyysiä ja teemoittelua. Lähteinä käytettiin lisäksi tuomioistuinsovittelua koskevaa lainsäädäntöä sekä aihetta käsittelevää oikeustieteellistä kirjallisuutta. Tilastotietoa saatiin Keski-Suomen käräjäoikeudesta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostui sovittelua koskevista menettelyistä, sovittelun eduista ja haasteista sekä sovittelijoiden rooleista.
Tutkimustulokset osoittavat sovittelujen määrien lisääntyneen vuosittain melko tasaisesti joista lasten huoltoa koskevien sovittelujen määrät ovat lisääntyneet eniten. Sovitteluun vireille tulleista suurin osa toteutui eli saatiin sovinto ja vain pieni osa palautui takaisin oikeudenkäyntiin. Sovittelua koskevan asiakaspalautteen mukaan sovittelua käyttäneet olivat olleet hyvin tyytyväisiä menettelyyn, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.
Tutkimusaihe oli laaja ja tutkimusta sovittelusta tarvitaan vielä lisää, niin teoreettista kuin empiiristäkin. Jatkotutkimuksen aiheena voisi olla esimerkiksi tuomioistuinsovittelun taloudelliset vaikutukset perinteiseen tuomioistuinprosessiin verrattuna.