Etäisyyden tuntu foleyssä
Niemelä, Jaakko (2018)
Niemelä, Jaakko
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018061113442
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018061113442
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkitaan elokuvan jälkituotannossa tehtävää äänen muokkausta äänisuunnittelijan ja foleyn äänittäjän ja artistin näkökulmista. Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia mitä etuja saavutetaan elokuvan äänisuunnittelussa tuottamalla äänitteisiin tarvittaessa etäisyyden tuntua jo äänitysvaiheessa ja minkälaisiin haasteisiin silloin törmätään. Opinnäytetyö pohjaa tekijän havaintoihin omista foley-äänityksistä ja äänisuunnittelemiensa elokuvien jälkituotantoprosesseista.
Tutkimuksen lopputuloksena on havainto, että merkityksellistä ei ole se minkälaista teknologiaa käytetään päämäärän saavuttamiseksi, vaan se mikä ajatus äänen tuottamisen taustalla on. Teknologia on vain väline ajatuksen ja valmiin ääniraidan välillä. Mahdollisuudet luovaan äänittämiseen ovat taattuja tietotekniikan kehittymisen myötä kunhan pitää huolen kumpi ohjaa prosessia, kone vai ihminen.
Itsensä viihdyttäminen äänen jälkituotannossa on myös tärkeää. Tekijä on pyrkinyt löytämään tapoja jotka tekevät työstä mielenkiintoista, vaihtelevaa ja antavat mahdollisuuden löytää jotain itselle uutta äänestä ja äänittämisestä. Opinäytetyön mukaan on hyvä välillä jalkautua miksaamosta ulos nauhurin kanssa etsimään aitoa akustista ääniainesta, tehdä jännittäviä kokeiluja foleystudiossa tai lähteä foulaamaan vaikka aitoon lokaatioon, vaikka se veisi enemmän aikaa kuin äänityöasemassa pluginien ja äänikirjastojen kanssa puuhaaminen. Tekijä kehottaa etsimään omaa näkökulmaa äänisuunnitteluun ja kokeilemaan aina edes yhtä vaihtoehtoista tapaa toimia jälkituotannossa vaikka edes siksi että työstä on jotain kerrottavaa jälkikäteen. Pelkästään äänikirjastojen selailu tietokoneella ei luo mielenkiintoisia tarinoita.
Tutkimuksen lopputuloksena on havainto, että merkityksellistä ei ole se minkälaista teknologiaa käytetään päämäärän saavuttamiseksi, vaan se mikä ajatus äänen tuottamisen taustalla on. Teknologia on vain väline ajatuksen ja valmiin ääniraidan välillä. Mahdollisuudet luovaan äänittämiseen ovat taattuja tietotekniikan kehittymisen myötä kunhan pitää huolen kumpi ohjaa prosessia, kone vai ihminen.
Itsensä viihdyttäminen äänen jälkituotannossa on myös tärkeää. Tekijä on pyrkinyt löytämään tapoja jotka tekevät työstä mielenkiintoista, vaihtelevaa ja antavat mahdollisuuden löytää jotain itselle uutta äänestä ja äänittämisestä. Opinäytetyön mukaan on hyvä välillä jalkautua miksaamosta ulos nauhurin kanssa etsimään aitoa akustista ääniainesta, tehdä jännittäviä kokeiluja foleystudiossa tai lähteä foulaamaan vaikka aitoon lokaatioon, vaikka se veisi enemmän aikaa kuin äänityöasemassa pluginien ja äänikirjastojen kanssa puuhaaminen. Tekijä kehottaa etsimään omaa näkökulmaa äänisuunnitteluun ja kokeilemaan aina edes yhtä vaihtoehtoista tapaa toimia jälkituotannossa vaikka edes siksi että työstä on jotain kerrottavaa jälkikäteen. Pelkästään äänikirjastojen selailu tietokoneella ei luo mielenkiintoisia tarinoita.