Muistisairaat ihmiset kuvataiteen kokijoina : soveltava toimintatutkimus Saksassa kehitetyn museotoimintamallin käytöstä taidepedagogisena lähtökohtana Varsinais-Suomen ja Satakunnan Muistiluotsin kuntoutusryhmän tapaamisissa
Nurmio-Böse, Mirva (2018)
Turun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018061113464
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018061113464
Tiivistelmä
Tämä kehittämisprojekti on osa Armas -festivaalia, joka kiinnittyy osana kansallisen tason yhteistyötä Turun ammattikorkeakoulun Aktiivinen Ikääntyminen -tutkimusryhmään. Projekti fokusoitui Armas -festivaalin kolmanteen pilariin: Ikäihmiset taiteen ja kulttuurin kokijoina ja tekijöinä.
Kehittämisprojektin tavoitteena oli kehittää toimintamalli taidepedagogisille tapaamisille. Mallin taidepedagogisessa suunnitelmassa sovellettiin saksalaista museotoimintamallia taiteen välittämiseksi muistisairaille ihmisille täydentäen sitä taidepedagogiikan ja kulttuurigeragogiikan teoreettisella kehyksellä. Tarkoituksena oli selvittää ja kuvata, minkälaisia kokemuksia Varsinais-Suomen ja Satakunnan Muistiluotsin kuntoutusryhmäläiset kuvaavat taidekuvia katsoessaan ja miten he kokemuksiaan ilmaisevat. Taidepedagogisia tapaamisia luotiin Ateneumin taidemuseon Taidepakan ja Taidesalkun kuvia käyttäen.
Kehittämisprojekti toteutettiin osallistavan toimintatutkimuksen strategiaa soveltaen. Aineistonkeruu toteutettiin monimetodisesti havainnoinnein ja haastatteluin (N=9). Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä merkityssuhteita ja -kokonaisuuksia etsien.
Kokemusta kuvataiteesta kuvattiin henkilökohtaisen suhteen sekä sosioekonomisen aseman ja ajallisen kontekstin kautta, nähtyä ja koettua sanoittaen sekä kuvataidetta arvioiden. Oleelliseksi tulokseksi muodostui taiteen vastaanottamisessa tapahtuva henkilökohtainen kokemus. Vuorovaikutuksessa taiteen, toisten ihmisten ja olemassa olevan ympäristön kanssa havaitusta järjestyi ja rakentui merkityksiä suhteessa oman elämän kokemuksiin. Toiseksi oleelliseksi tulokseksi muodostui toive ryhmänä toteutettavasta museovierailusta.
Kehittämisprojektin tuotos on toimintamalli taidepedagogisille tapaamisille museoympäristön ulkopuolella. Toimintamalli on käytettävissä Varsinais-Suomen ja Satakunnan Muistiluotsin toiminnassa. Mallin laajempaa levitystä suunnitellaan.
Kehittämisprojektin tavoitteena oli kehittää toimintamalli taidepedagogisille tapaamisille. Mallin taidepedagogisessa suunnitelmassa sovellettiin saksalaista museotoimintamallia taiteen välittämiseksi muistisairaille ihmisille täydentäen sitä taidepedagogiikan ja kulttuurigeragogiikan teoreettisella kehyksellä. Tarkoituksena oli selvittää ja kuvata, minkälaisia kokemuksia Varsinais-Suomen ja Satakunnan Muistiluotsin kuntoutusryhmäläiset kuvaavat taidekuvia katsoessaan ja miten he kokemuksiaan ilmaisevat. Taidepedagogisia tapaamisia luotiin Ateneumin taidemuseon Taidepakan ja Taidesalkun kuvia käyttäen.
Kehittämisprojekti toteutettiin osallistavan toimintatutkimuksen strategiaa soveltaen. Aineistonkeruu toteutettiin monimetodisesti havainnoinnein ja haastatteluin (N=9). Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä merkityssuhteita ja -kokonaisuuksia etsien.
Kokemusta kuvataiteesta kuvattiin henkilökohtaisen suhteen sekä sosioekonomisen aseman ja ajallisen kontekstin kautta, nähtyä ja koettua sanoittaen sekä kuvataidetta arvioiden. Oleelliseksi tulokseksi muodostui taiteen vastaanottamisessa tapahtuva henkilökohtainen kokemus. Vuorovaikutuksessa taiteen, toisten ihmisten ja olemassa olevan ympäristön kanssa havaitusta järjestyi ja rakentui merkityksiä suhteessa oman elämän kokemuksiin. Toiseksi oleelliseksi tulokseksi muodostui toive ryhmänä toteutettavasta museovierailusta.
Kehittämisprojektin tuotos on toimintamalli taidepedagogisille tapaamisille museoympäristön ulkopuolella. Toimintamalli on käytettävissä Varsinais-Suomen ja Satakunnan Muistiluotsin toiminnassa. Mallin laajempaa levitystä suunnitellaan.