Enemmän musiikkia, vähemmän puhetta! : Varhaisiän musiikkikasvatusta ilman opettajan ja osallistujien yhteistä kielitaitoa

Abstract

Opinnäytetyö käsittelee varhaisiän musiikkikasvatuksen toteuttamisen mahdollisuuksia ilman opettajan ja osallistujien yhteistä kielitaitoa. Varhaisiän musiikkikasvatukseen osallistuminen Suomessa saattaa olla haastavaa ilman suomen kielen osaamista. Työn tavoitteena oli selvittää, miten varhaisiän musiikkikasvatusta voidaan toteuttaa ilman opettajan ja osallistujien yhteistä kielitaitoa, miten kielellisen ja sanattoman opetuksen opetus ja tulokset eroavat toisistaan sekä mitkä tunneille määritellyt musiikilliset päätavoitteet saavutetaan parhaiten ilman opettajan ja osallistujien yhteistä kielitaitoa. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena toimintatutkimuksena yhteistyössä erään keski-suomalaisen päiväkodin kanssa. Tutkimusta varten koottiin kaksi kuuden lapsen ryhmää, monikulttuuristen lasten ryhmä sekä suomenkielisten lasten ryhmä. Lapset olivat iäl-tään 4–5-vuotiaita. Molemmat ryhmät kokoontuivat viisi kertaa päiväkodin tiloissa. Tunneille määritellyt musiikilliset päätavoitteet olivat perussyke, AB-muoto sekä piano ja forte. Varhaisiän musiikkikasvatuksen toteuttaminen ilman opettajan ja osallistujien yhteistä kielitaitoa onnistui opettajan näyttäessä mallia toiminnasta selkeiden eleiden ja liik-keiden avulla. Myös havainnollistavat kuvat, kuvakortit ja muu rekvisiitta olivat merkit-tävässä roolissa sanattoman viestin tukena. Oppilaiden lähtötason ja lyhyen tutkimus-jakson huomioon ottaen molempien ryhmien oppimistulokset olivat lähes samat. Tun-neille määritellyistä musiikillisista päätavoitteista perussyke ja piano ja forte saavutet-tiin parhaiten ilman opettajan ja osallistujien yhteistä kielitaitoa, ja kaikki tavoitteet toteutuivat parhaiten soittaen. Jatkossa vastaavaa toimintaa järjestettäessä voisi kiinnittää huomiota lasten osallistamiseen sekä tasapuoliseen vuorovaikutukseen sanattomassa oppimistilanteessa.

The thesis deals with the possibilities of early childhood music education without a common language between the teacher and participants. Taking part in early child-hood music education in Finland might be difficult without knowing Finnish. The aim of the thesis was to examine how early childhood music education could be carried out without a common language, how the teaching and results of verbal and non-verbal teaching differ from each other and which of the main musical goals defined for a class are best achieved without the teacher's and participants' common language. The study was implemented as a qualitative action study in co-operation with a kin-dergarten from Central Finland. Two groups of six children were collected together for the study, a group of multicultural children and a group of Finnish-speaking children. The children were between 4 and 5 years of age. Both groups assembled five times in the kindergarten’s premises. The main musical goals defined for the classes were basic-beat, the AB-form and piano and forte. The realization of early childhood music education without the teacher’s and partici-pants’ common language succeeded with the teacher showing clear examples with gestures and movements. Moreover, demonstrative pictures, picture-cards and other materials played an important role in support of the non-verbal communication. Con-sidering the participants’ starting level and short study period, both groups’ learning results were almost the same. Of the main musical goals defined for the classes, the basic-beat and piano and forte were best achieved without the teacher’s and partici-pants’ common language and all the goals were accomplished best by playing. When organizing similar activities in the future, attention could be paid to the in-volvement of the children and to a balanced interaction in a non-verbal learning envi-ronment.