Maanmuokkauksen kehitys ja vaikutukset taimikon tiheyteen Keski-Lapissa
Lehtinen, Aape (2018)
Lehtinen, Aape
Hämeen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018061213669
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018061213669
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö oli tutkimus maanmuokkauksen vaikutuksista taimikon runkolukuun Keski-Lapissa. Tutkimus käsitteli taimikoninventoinnin seurauksena saatuja tuloksia suunnilleen koko Sodankylän kunnan alueelta. Työn tilaajana oli Metsähallitus Metsätalous Oy.
Tutkittavia inventointikohteita oli yhteensä 231, joka kattaa 3 392 hehtaaria valtion omistamaa metsää Keski-Lapissa. Taimikot oli inventoitu metsähallituksen ohjeiden mukaisesti ympyräkoeala-arviointina.
Kaikkien kuvioiden yhteenlasketuksi keskitiheydeksi tuli 2 154 taimea hehtaarille. Paras tulos saatiin äestyksellä, 2 652 taimea hehtaarilla. Heikoin tulos saatiin kulotuksella, 1 887 taimea hehtaarilla. Äestyksen ero muihin maanmuokkausmenetelmiin oli tilastollisesti merkittävä, muiden maanmuokkausmenetelmien välillä ei ollut tilastollisesti merkittäviä eroja. Ainoastaan yhdeksällä kuviolla oli täydennystarve (alle 1 200 taimea hehtaarilla).
Tutkimuksessa mukana olleiden kuvioiden uudistamista voidaan pitää kaikkiaan onnistuneena. Eroja oli eri ketjujen välillä jonkin verran, niiden perusteella voidaan suosia eri uudistamisketjuja mahdollisuuksien mukaan enemmän kuin toisia. Tutkimuksen aineisto oli laaja ja saatuja tuloksia voidaan pitää luotettavina.
Tutkittavia inventointikohteita oli yhteensä 231, joka kattaa 3 392 hehtaaria valtion omistamaa metsää Keski-Lapissa. Taimikot oli inventoitu metsähallituksen ohjeiden mukaisesti ympyräkoeala-arviointina.
Kaikkien kuvioiden yhteenlasketuksi keskitiheydeksi tuli 2 154 taimea hehtaarille. Paras tulos saatiin äestyksellä, 2 652 taimea hehtaarilla. Heikoin tulos saatiin kulotuksella, 1 887 taimea hehtaarilla. Äestyksen ero muihin maanmuokkausmenetelmiin oli tilastollisesti merkittävä, muiden maanmuokkausmenetelmien välillä ei ollut tilastollisesti merkittäviä eroja. Ainoastaan yhdeksällä kuviolla oli täydennystarve (alle 1 200 taimea hehtaarilla).
Tutkimuksessa mukana olleiden kuvioiden uudistamista voidaan pitää kaikkiaan onnistuneena. Eroja oli eri ketjujen välillä jonkin verran, niiden perusteella voidaan suosia eri uudistamisketjuja mahdollisuuksien mukaan enemmän kuin toisia. Tutkimuksen aineisto oli laaja ja saatuja tuloksia voidaan pitää luotettavina.