Tietoisuustaidot osana sosiaali- ja terveysalan työntekijän kompetenssia
Komsi, Milla (2018)
Komsi, Milla
Hämeen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018061413844
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018061413844
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia tietoisuustaitoja osana sosiaali- ja terveysalan työntekijän kompetenssia. Tutkimuksen informantit olivat vaativaa ihmissuhdetyötä tekeviä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia,
jotka ovat harjoittaneet tietoisuustaitoja ja hyödyntäneet niitä asiakastyössään sekä oman työhyvinvointinsa tukena. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä tietoisuutta työmenetelmistä, jotka korostavat tietoisen läsnä-olon merkitystä ja pohtia niiden hyödynnettävyyttä sosiaalialan työssä. Tutkimus on laadullinen ja aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla yksilö-haastatteluilla. Haastattelujen avulla pyrittiin selvittämään, miten työntekijät käyttävät tietoisuustaitoja asiakastyössä ja miten ne vaikuttavat heidät työhyvinvointiinsa. Analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua ja induktiivista sisällönanalyysia. Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin tietoisuustaitojen lisäksi sosiaali- ja terveysalan osaamista ja työelämän vaatimuksia. Haastatetteluaineistosta kävi ilmi, että tietoisuustaitojen harjoittaminen kehitti työntekijöiden läsnäolo- ja empatiakykyä, mikä edesauttoi toimivaa vuorovaikutusta asiakaskohtaamisissa. Itsereflektio on tärkeä työkalu sosiaali- ja terveysalan ammattilaiselle, ja tietoisuustaitojen havaittiin tukevan itsereflektiotaitoja. Tietoisuustaitojen harjoittamisella oli vaikutuksia myös työhyvinvointiin: Harjoittaminen laski stressitasoja, helpotti työn organisointia ja auttoi suhtautumaan vaativiin tilanteisiin entistä rauhallisemmin. Lisääntynyt tietoinen läsnäolo ohjasi eettiseen pohdiskeluun ja vahvisti halua työskennellä laadukkaasti.
jotka ovat harjoittaneet tietoisuustaitoja ja hyödyntäneet niitä asiakastyössään sekä oman työhyvinvointinsa tukena. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä tietoisuutta työmenetelmistä, jotka korostavat tietoisen läsnä-olon merkitystä ja pohtia niiden hyödynnettävyyttä sosiaalialan työssä. Tutkimus on laadullinen ja aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla yksilö-haastatteluilla. Haastattelujen avulla pyrittiin selvittämään, miten työntekijät käyttävät tietoisuustaitoja asiakastyössä ja miten ne vaikuttavat heidät työhyvinvointiinsa. Analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua ja induktiivista sisällönanalyysia. Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin tietoisuustaitojen lisäksi sosiaali- ja terveysalan osaamista ja työelämän vaatimuksia. Haastatetteluaineistosta kävi ilmi, että tietoisuustaitojen harjoittaminen kehitti työntekijöiden läsnäolo- ja empatiakykyä, mikä edesauttoi toimivaa vuorovaikutusta asiakaskohtaamisissa. Itsereflektio on tärkeä työkalu sosiaali- ja terveysalan ammattilaiselle, ja tietoisuustaitojen havaittiin tukevan itsereflektiotaitoja. Tietoisuustaitojen harjoittamisella oli vaikutuksia myös työhyvinvointiin: Harjoittaminen laski stressitasoja, helpotti työn organisointia ja auttoi suhtautumaan vaativiin tilanteisiin entistä rauhallisemmin. Lisääntynyt tietoinen läsnäolo ohjasi eettiseen pohdiskeluun ja vahvisti halua työskennellä laadukkaasti.