Tietoisuustaidot osana sosiaali- ja terveysalan työntekijän kompetenssia

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia tietoisuustaitoja osana sosiaali- ja terveysalan työntekijän kompetenssia. Tutkimuksen informantit olivat vaativaa ihmissuhdetyötä tekeviä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, jotka ovat harjoittaneet tietoisuustaitoja ja hyödyntäneet niitä asiakastyössään sekä oman työhyvinvointinsa tukena. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä tietoisuutta työmenetelmistä, jotka korostavat tietoisen läsnä-olon merkitystä ja pohtia niiden hyödynnettävyyttä sosiaalialan työssä. Tutkimus on laadullinen ja aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla yksilö-haastatteluilla. Haastattelujen avulla pyrittiin selvittämään, miten työntekijät käyttävät tietoisuustaitoja asiakastyössä ja miten ne vaikuttavat heidät työhyvinvointiinsa. Analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua ja induktiivista sisällönanalyysia. Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin tietoisuustaitojen lisäksi sosiaali- ja terveysalan osaamista ja työelämän vaatimuksia. Haastatetteluaineistosta kävi ilmi, että tietoisuustaitojen harjoittaminen kehitti työntekijöiden läsnäolo- ja empatiakykyä, mikä edesauttoi toimivaa vuorovaikutusta asiakaskohtaamisissa. Itsereflektio on tärkeä työkalu sosiaali- ja terveysalan ammattilaiselle, ja tietoisuustaitojen havaittiin tukevan itsereflektiotaitoja. Tietoisuustaitojen harjoittamisella oli vaikutuksia myös työhyvinvointiin: Harjoittaminen laski stressitasoja, helpotti työn organisointia ja auttoi suhtautumaan vaativiin tilanteisiin entistä rauhallisemmin. Lisääntynyt tietoinen läsnäolo ohjasi eettiseen pohdiskeluun ja vahvisti halua työskennellä laadukkaasti.

The purpose of this thesis was to study the effects of mindfulness practice on social and health care worker’s competence. Informants of the study were social and health care professionals that have practiced mindfulness and used mindfulness skills in client work and to support their own work well-being. The thesis aimed to produce new information on work-methods that emphasize the importance of being present and to analyze how these methods could benefit social care work. The nature of the study is qualitative and the data was collected through individual, semi-structured thematic interviews. The purpose of the interviews was to get an idea of how the workers use mindfulness skills while interacting with their clients and how practicing mindfulness affect their work well-being. The data was analyzed by using inductive content analysis. The theoretical framework consisted of mindfulness-method and of the core competencies and challenges of social and health care work. The interview data showed that practicing mindfulness developed the workers’ ability to be present and to feel empathy, which then improved the quality of the interactions with clients. Self-reflection is an important tool for social and health care professionals and it appeared that mindfulness skills supported self-reflection. Practicing mindfulness also affected work well-being: It lowered stress-levels, helped prioritizing and organizing workload and to stay calm in demanding situations. Increased awareness and the ability to be present fed ethical reflection and strengthened the will to do quality work.