Vapautunut säveltäjä : Pedagoginen opas ja inspiraatiota säveltämiseen
Sippola, Olli (2018)
Sippola, Olli
Centria-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018061413897
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018061413897
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö sisältää pedagogisen oppimateriaalin, joka käsittelee säveltämistä. Kyseessä on Vapautunut säveltäjä niminen säveltämisen opas, jossa pohditaan, miten sävelletään, mistä saada inspiraatiota ja millaisia lukkoja säveltämisessä voi tulla. Oppaassa kerrotaan Olli Sippolan, Mikko Pellisen, Ville Ojasen sekä Antti Paalasen tavasta säveltää, sekä heidän ohjeensa tuleville säveltäjille. Työn tavoitteena on auttaa 2/3 ja 3/3 soittotason omaavia aloittavia säveltäjiä säveltämään vapautuneesti omaa musiikkia tarjoamalla erilaisia harjoitteita ja ohjeita säveltämiseen. Työ painottuu instrumentaalisen rytmimusiikin säveltämiseen.
Työssä käytettiin laadullista tutkimusotetta ja tiedonkeruumenetelmänä ryhmähaastattelua, jossa haastateltiin kolmea säveltäjää. Haastattelu sisälsi seitsemän kysymystä, joiden tarkoituksena oli selvittää, miten sävellykset ovat syntyneet. Haastattelu antoi narrattiveja eli omakohtaisia kokemuksia säveltämisestä.
Omat kokemukset ja haastattelu antoivat suuren määrän informaatiota säveltämisestä. Kysymykseen, miten sävelletään, on monta vastausta. Inspiraatio ja rohkeus ovat suuressa osassa. Säveltää voi erilaisten harjoitteiden kautta esimerkiksi käyttämällä rajausmenetelmää, jossa valikoidaan tietty tahtilaji tai moodi mitä käytetään. Liikaa rajauksia ei kuitenkaan kannata tehdä, vaan pitää olla myös tilaa vapaudelle.
Lopputuloksena voidaan todeta, että säveltämisen lukkoja voi välttää luottamalla omiin kykyihinsä ja ideoihinsa. Usein kannataa pitää rutiinia yllä, jottei säveltämiseen tule liian pitkiä taukoja. Inspiraatiota voi saada kaikesta ympärärillä olevasta. Yleisiä inspiraation lähteitä ovat musiikin kuuntelu, luonto, hiljaisuus, liike ja improvisointi. Tämän opinnäytetyön myötä sain paljon neuvoja omaan säveltämiseen ja pystyn jatkossa opettamaan säveltämistä muille tämän materiaalin avulla. Tämä sävellysopas sopii kaikille säveltämisestä kiinnostuneille. Seuraava vaihe on oppaan testaaminen käytännössä, esim. konservatorion musiikin perusteiden opetuksen yhteydessä.
Työssä käytettiin laadullista tutkimusotetta ja tiedonkeruumenetelmänä ryhmähaastattelua, jossa haastateltiin kolmea säveltäjää. Haastattelu sisälsi seitsemän kysymystä, joiden tarkoituksena oli selvittää, miten sävellykset ovat syntyneet. Haastattelu antoi narrattiveja eli omakohtaisia kokemuksia säveltämisestä.
Omat kokemukset ja haastattelu antoivat suuren määrän informaatiota säveltämisestä. Kysymykseen, miten sävelletään, on monta vastausta. Inspiraatio ja rohkeus ovat suuressa osassa. Säveltää voi erilaisten harjoitteiden kautta esimerkiksi käyttämällä rajausmenetelmää, jossa valikoidaan tietty tahtilaji tai moodi mitä käytetään. Liikaa rajauksia ei kuitenkaan kannata tehdä, vaan pitää olla myös tilaa vapaudelle.
Lopputuloksena voidaan todeta, että säveltämisen lukkoja voi välttää luottamalla omiin kykyihinsä ja ideoihinsa. Usein kannataa pitää rutiinia yllä, jottei säveltämiseen tule liian pitkiä taukoja. Inspiraatiota voi saada kaikesta ympärärillä olevasta. Yleisiä inspiraation lähteitä ovat musiikin kuuntelu, luonto, hiljaisuus, liike ja improvisointi. Tämän opinnäytetyön myötä sain paljon neuvoja omaan säveltämiseen ja pystyn jatkossa opettamaan säveltämistä muille tämän materiaalin avulla. Tämä sävellysopas sopii kaikille säveltämisestä kiinnostuneille. Seuraava vaihe on oppaan testaaminen käytännössä, esim. konservatorion musiikin perusteiden opetuksen yhteydessä.