Yksilö- ja ympäristötekijöiden vaikutukset työhönpaluuseen rintasyövän jälkeen : Kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Abstract

Rintasyöpä on suomalaisnaisten yleisin syöpätauti, johon sairastuu joka vuosi tuhansia naisia. Sairastuneista noin puolet on työikäisiä, ja heille mahdollisuus työhönpaluuseen on yleensä yksi syövästä selviytymistä edistävä tavoite. Rintasyövän hyvä hoito ja vaikuttava kuntoutus edistävät työkykyisyyttä, ja niillä on siten merkitystä sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Tieto työhönpaluuseen vaikuttavista tekijöistä tarjoaa paremmat mahdollisuudet tukea työkykyä ja paluuta työelämään.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa rintasyövän jälkeiseen työhönpaluuseen mahdollisesti liittyvien haasteiden takana olevia tekijöitä. Tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita erityisesti yksilö- ja ympäristötekijöiden merkityksestä ja haluttiin selvittää, voiko niillä olla negatiivisia vaikutuksia työhönpaluuseen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, ja siihen liittyvä tiedonhaku tehtiin käyttäen Cinahl-, Academic Search Elite- ja Medline-tietokantoja. Katsaukseen valittiin lopulta 11 tutkimusartikkelia ja tutkimusaineisto analysointiin teorialähtöisesti ICF-viitekehyksessä.

Tuloksissa tunnistettiin kolme yksilötekijöiden ja kolme ympäristötekijöiden yläluokkaa, joihin kuuluvat tekijät olivat viivästyttäneet, estäneet tai muuten negatiivisesti vaikuttaneet työhönpaluuseen. Yksittäisiä esiin nousseita tekijöitä olivat muun muassa negatiiviset asenteet ja tuen puute työyhteisössä, ikä sekä suhtautumisen muuttuminen ja tyytymättömyys omaan elämään tai työtilanteeseen.

Tulokset vahvistavat näkemystä tarpeeseen tunnistaa kunkin kuntoutujan yksilölliset ominaisuudet ja tilanteeseen liittyvät ympäristötekijät, ja ottaa ne huomioon rintasyöpäpotilaan hoidossa ja kuntoutuksessa, jolloin voidaan paremmin tukea potilaiden työhönpaluuta.

Breast cancer is the most common form of cancer in women in Finland and there are thousands diagnosed with the disease every year. About half of the patients are of working age, and for them the opportunity to return to work is normally one of the goals promoting their cancer survival. Providing good care and effective rehabilitation promote the ability to work, and they are, therefore, important both for the individual and society at large. Knowledge about the factors influencing return to work offers better opportunities to support work ability and return to work.

The object of the thesis was to survey the factors behind possible challenges in return to work after breast cancer. The focus was particularly on the relevance of personal and environmental factors and determining whether they could have negative effects on return to work. The research method was a descriptive literature review, and the Cinahl, Academic Search Elite and Medline databases were used in the data search. 11 research articles were selected for the review, and the analysis of the research material was conducted using the ICF model as the theoretical basis.

The results identified three main categories of personal and three main categories of environmental factors that had either delayed, prevented or otherwise negatively affected return to work. Such factors were, for example, negative attitudes and lack of support in the work community, age and a changed view or dissatisfaction with life or vocational situation.

The results validate the view that there is a need to recognize the individual characteristics and related environmental factors and take them into consideration in the care and rehabilitation of breast cancer patients and in this way better support their return to work.