Hyvinvointiyhteiskunnan häpeä : Kirjallisuuskatsaus ruoka-apuun liittyvästä stigmasta hyvinvointiyhteiskunnissa

Abstract

Monissa hyvinvointiyhteiskunnissa annetaan hyväntekeväisyysperusteista ruoka-apua yhteiskunnan huono-osaisille, vaikka ruoka-apu on ristiriidassa hyvinvointiyhteiskunnan periaatteiden kanssa.

Opinnäytetyössä selvitettiin, liittyykö ruoka-apuun stigman kokemista hyvinvointiyhteiskunnissa avun hakijoiden näkökulmasta, pohdittiin, mitkä tekijät vaikuttavat stigman muodostumiseen ja mitä seurauksia stigman kokemisella on. Tavoitteena oli auttaa soveltamaan tutkimustietoa käytäntöön ja herättää keskustelua ruoka-apuun liittyvästä stigmasta hyvinvointiyhteiskunnan viitekehyksestä käsin.

Opinnäytetyö toteutettiin integroituna kirjallisuuskatsauksena, jossa perehdyttiin neljään hyvinvointiyhteiskunnassa toteutettuun tutkimukseen aiheesta. Tutkimukset haettiin systemaattisesti viidestä eri tietokannasta ja manuaalisesti muista lähteistä. Tutkimukset analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.

Tulosten perusteella ruoka-apuun liittyy stigman kokemista, joka näkyy muun muassa häpeän tunteena ja leimautumisen pelkona. Stigma hankaloittaa avun hakemista ja heikentää terveyttä sekä suoraan että välillisesti. Stigman kokemiseen vaikuttavat ruoka-apuyksikön toiminta, yhteiskunnan ja median asenteet, yksilön ominaisuudet, tausta sekä käsitykset itsestä ja omasta tilanteestaan. Opinnäytetyön tulokset auttavat kehittämään ruoka-apuyksiköitä siten, että asiakkaat kokevat vähemmän stigmaa apua hakiessaan.

Ruoka-apu on vakiintumassa hyvinvointiyhteiskunnissa, joiden asenneilmapiirin muutos ja sosiaalisen etäisyyden kasvu vahvistavat stigmaa. Yhteiskunnan käsitykset avunsaajien ansaitsevuudesta linkittyvät stigman kokemiseen, jolla on monia haitallisia vaikutuksia.

In many welfare societies, charitable food aid is given to the disadvantaged groups even though food aid contradicts the principles of welfare societies. The thesis examined the stigma related to food aid in welfare societies from the perspective of the receiver. It also reflected on the factors increasing or decreasing the stigma formation and studied the consequences of stigma. The aim of the study was to help apply research findings to practice and to raise discussion about the stigma related to food aid in the context of welfare societies.

The thesis was an integrative literature review that consisted of four studies conducted on welfare societies concerning stigma and food aid. The research articles were searched systematically in five different databases and manually in other sources. The studies were analyzed using inductive content analysis.

The results indicate that food aid clients experience stigma related to seeking help. For instance, a fear of being labeled a food bank user or a feeling of shame are signs of existing stigma. Stigma is a hindrance to seeking food aid, and it can lead to the weakening of one’s health both directly and indirectly. The operation of the food aid unit, the attitudes of society and media, individuals’ own attributes, background and perceptions of themselves and their situation affect the experienced stigma. The results of the thesis can help to develop food aid units so that the clients would experience less stigma.

Food aid has become more established in welfare societies where the change of attitudes and the growth of social distance reinforce stigmatization. The society’s perceptions on the deservingness of food aid clients are linked to experienced stigma that has many harmful consequences.