Hemodialyysin aikainen liikuntaharjoittelu : Integroiva kirjallisuuskatsaus
Vähäkangas, Tatu (2018)
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018061113394
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018061113394
Tiivistelmä
Hemodialyysihoitoon osallistuvien munuaisten vajaatoimintaa sairastavien määrä on Suomessa kasvanut 22 % viimeisen kymmenen vuoden aikana. Loppuvaiheen munuaisten vajaatoimintaa sairastavien toimintakyky ja fyysisen kunto ovat merkittävästi alentuneet itse sairaudesta johtuen sekä sairauden usein mukanaan tuomien liitännäissairauksien ja hoidon lisäämän passiivisuuden vuoksi. Hemodialyysin aikaisella liikuntaharjoitte-lulla (IDE) voidaan saada aikaan positiivisia vaikutuksia vajaatoimintapotilaan terveyteen sekä toimintakykyyn, dialyysihoidon onnistumiseen ja sopivuuteen sekä potilaan osallistamiseen ja arjessa selviytymiseen, samalla vähentäen hoidon aiheuttamaa passiivi-suutta.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää turvalliseen IDE-harjoitteluun sopivat toteutusmetodit, kuinka toimintakykyä voidaan tukea IDE-harjoittelulla sekä millaisia ratkaisuja on olemassa liikunnan ja hoidon yhdistämisessä esiintyviin ongelmiin.
Opinnäytetyön toteutuskeinoksi valikoitui integroiva kirjallisuuskatsaus. Hakutulokset tuottivat 27 katsaukseen hyväksyttyä tutkimusta. Tutkimusaineiston keruuseen käytettiin PubMed-, PEDro-, ja Cinahl-tietokantaa, ja tuloksia arvioitiin sisällönanalyysin menetel-miä sekä PEDro scale -arviointimenetelmää käyttäen.
Katsaukseen hyväksyttyjen tutkimusten toteutustavoissa sekä laadussa oli vaihtelua. IDE-harjoittelun todettiin parantavan fyysistä toiminnallisuutta, aerobista kuntoa ja lihasvoi-maa, sydämen toimintaa, elimistön systeemistä tulehdustilaa sekä terveyteen liittyviä elämänlaadun osa-alueita. Tutkimusnäyttö tukee myös IDE:n tehostavaa vaikutusta dialyysipuhdistumaan ja hoidon aikaisen hypotension (IDH) ehkäisyyn. Kestävyyskunnon kehittyminen näkyi eritoten parantuneena liikkumiskykynä ja kasvaneina kävelymatkoina. Jatkotutkimuksessa tulisi keskittyä rohkeammin selvittämään IDE-harjoittelun eri mahdollisuuksia liikuntainterventioiden muodossa sekä tarjota vaihtoehtoisia toteuttamiskeinoja eriasteisia toimintakyvyn rajoitteita omaaville potilaille.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää turvalliseen IDE-harjoitteluun sopivat toteutusmetodit, kuinka toimintakykyä voidaan tukea IDE-harjoittelulla sekä millaisia ratkaisuja on olemassa liikunnan ja hoidon yhdistämisessä esiintyviin ongelmiin.
Opinnäytetyön toteutuskeinoksi valikoitui integroiva kirjallisuuskatsaus. Hakutulokset tuottivat 27 katsaukseen hyväksyttyä tutkimusta. Tutkimusaineiston keruuseen käytettiin PubMed-, PEDro-, ja Cinahl-tietokantaa, ja tuloksia arvioitiin sisällönanalyysin menetel-miä sekä PEDro scale -arviointimenetelmää käyttäen.
Katsaukseen hyväksyttyjen tutkimusten toteutustavoissa sekä laadussa oli vaihtelua. IDE-harjoittelun todettiin parantavan fyysistä toiminnallisuutta, aerobista kuntoa ja lihasvoi-maa, sydämen toimintaa, elimistön systeemistä tulehdustilaa sekä terveyteen liittyviä elämänlaadun osa-alueita. Tutkimusnäyttö tukee myös IDE:n tehostavaa vaikutusta dialyysipuhdistumaan ja hoidon aikaisen hypotension (IDH) ehkäisyyn. Kestävyyskunnon kehittyminen näkyi eritoten parantuneena liikkumiskykynä ja kasvaneina kävelymatkoina. Jatkotutkimuksessa tulisi keskittyä rohkeammin selvittämään IDE-harjoittelun eri mahdollisuuksia liikuntainterventioiden muodossa sekä tarjota vaihtoehtoisia toteuttamiskeinoja eriasteisia toimintakyvyn rajoitteita omaaville potilaille.