Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Seinäjoen ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Seinäjoen ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite

Luonnonmukaisten maanparannusaineiden vaikutus kevätvehnän satotasoon ja katetuottoon

Holappa, Outi (2018)

 
Avaa tiedosto
Holappa_Outi.pdf (917.2Kt)
Lataukset: 


Holappa, Outi
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018061513922
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli vertailla uusien maahan lisättävien luonnonmukaistenmaanparannus- ja tehosteaineiden vaikutusta kevätvehnän satotasoon ja katetuottoon viljelykierron ensimmäisenä vuonna. Tarkoituksena oli myös arvioida kyseisten maahan lisättyjen aineiden vaikutusta satotasoon ja katetuottoon yhden viljelykierron aikajaksolla.

Tässä opinnäytetyössä hyödynnettiin Vapo Clean Waters Oy:n hallinnoiman Päästösäästö-hankkeen kenttäkokeen tuloksia. Kenttäkoe toteutettiin vuosina 2016 - 2017 Varsinais-Suomessa. Koekentän maalaji oli hietasavi (HtS) ja maa-aines oli runsasmultaista. Kenttäkokeessa käytettyjä maanparannusaineita olivat nollakuitu, ravinnekuitu, pajubiohiili,kuusibiohiili, maanparannusturve ja sulfaattiligniini, jotka levitettiin koeruuduille kylvöä edeltävänä syksynä. Koekentällä testattiin myös Combooster -lannoitusmallia sikalalietteen,nollakuidun ja ravinnekuidun kanssa. Lisäksi testattiin siementen käsittelyitä humusvesi-,lignosulfonaatti- ja vesipeittauksilla. Kenttäkokeessa kasvina oli kevätvehnälajike Anniina.

Kaikki kenttäkokeessa käytetyt maanparannusaineet laskivat kevätvehnän satotasoa ja katetuottoa viljelykierron ensimmäisenä vuonna verrattuna kontrolli N80-koejäseneen. Tämä oli odotettua, sillä maanparannusaineiden vaikutukset näkyvät yleensä vasta muutaman vuoden jälkeen sen lisäämisestä ja riippuvat myös maanparannusaineen ominaisuuksista. Nelivuotisen viljeykierron vertailulaskelmien perusteella voidaan todeta,että viljelyn monipuolistaminen ja maanparannusaineiden käyttö voi antaa saman katetuoton kuin yksipuolinen kevätvehnän viljely.
 
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste