Group workshops as a tool in development of a new, digital service : case NeighbourFood
Aromaa, Sanni (2018)
Aromaa, Sanni
Turun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018061714018
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018061714018
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on osoittaa, kuinka osallistavia työpajoja voidaan parhaiten hyödyntää uuden, jo markkinoilla olevan palvelun tuotekehityksessä. Tutkimuksen empiirisen osuuden aineisto saatiin tätä tarkoitusta varten varta vasten suunnitellusta ja toteutetusta työpajasarjasta. Aineiston lähteenä oli NeighbourFood-ruoanjakopalvelun kehittämiseen tähtäävä tapaustutkimus, Case NeighbourFood. NeighbourFood-sovelluksen ajatuksena on tarjota yksityishenkilöille alusta, jonka avulla käyttäjät voivat myydä ruoka-annoksia tai elintarvikkeita toisille palvelun käyttäjille. Palvelun tuotto ohjataan hyväntekeväisyyteen. Työryhmiin osallistui joukko vapaaehtoisia, eri syistä kiertotaloudesta kiinnostuneita yksityishenkilöitä sekä aiheeseen sidoksissa olevien organisaatioiden edustajia. Osallistujat rekrytoitiin sosiaalisessa mediassa ja henkilökohtaisilla yhteydenotoilla.
Aineisto analysoitiin grounded theory -tutkimusmenetelmään nojautuen. Aineiston ollessa lähes yksinomaan laadullista, ovat myös sen tulkinnat tekijän parhaan tiedon mukaisesti johdettuja. Tämä on tyypillistä aineistolähtöiselle teorialle.
Tutkielman empiirisessä osiossa eri työskentelysessioiden kuvauksissa esitellään toisaalta ryhmän tekemiä, palvelua koskevia oivalluksia ja kerrotaan, kuinka näihin päästiin. Jokaisen sessiokuvauksen lopussa on arvioitu ryhmätyön sujumista eri näkökulmista. Keskeisimmät ilmiöt on havainnollistettu eri käsitteitä ja niiden ominaisuuksia erittelevin kuvioin. Tutkielman johtopäätökset pohjautuvat näihin havaintoihin.
Tutkimuksesta saatiin sen luonteen vuoksi kahdenlaisia tuloksia. Toiset koskevat tapaustutkimuksen kohteena ollutta palvelua ja sen kehittämistä ja toiset liittyvät itse työskentelymenetelmään. Tapaustutkimuksen tulokset esitellään tässä tutkielmassa omana lukunaan ja menetelmään liittyvät löydökset ja niistä johdetut ja kiteytetyt teoreettiset päätelmät omanaan. Jälkimmäinen pureutuu siihen, mikä on tämän tutkielman varsinainen aihe: kuinka erilaisia yhteiskehitysryhmiä tulisi luotsata parhaan tuloksen saavuttamiseksi ja sudenkuoppien välttämiseksi.
Tutkielman tulosten keskeisin oivallus liittyy ryhmäkokemuksen ja tuloksellisuuden selkeään yhteyteen. Motivoitunut ja ryhmän ominaisuudet huomioiden fasilitoitu työryhmä kykenee yleensä saamaan aikaan hyviä tuloksia. Tällaisen ryhmän osallistujat kokevat onnistumisen iloa, joka usein johtaa entistä parempiin suorituksiin. He kokevat, että eivät ole vain antavana osapuolena, vaan he viihtyvät ja tuntevat, että heidän suoritustaan arvostetaan. Nämä asiat luovat myös edellytykset hyvän työskentelyilmapiirin ja -vireen säilymiselle kokoontumisesta toiseen.
Aineisto analysoitiin grounded theory -tutkimusmenetelmään nojautuen. Aineiston ollessa lähes yksinomaan laadullista, ovat myös sen tulkinnat tekijän parhaan tiedon mukaisesti johdettuja. Tämä on tyypillistä aineistolähtöiselle teorialle.
Tutkielman empiirisessä osiossa eri työskentelysessioiden kuvauksissa esitellään toisaalta ryhmän tekemiä, palvelua koskevia oivalluksia ja kerrotaan, kuinka näihin päästiin. Jokaisen sessiokuvauksen lopussa on arvioitu ryhmätyön sujumista eri näkökulmista. Keskeisimmät ilmiöt on havainnollistettu eri käsitteitä ja niiden ominaisuuksia erittelevin kuvioin. Tutkielman johtopäätökset pohjautuvat näihin havaintoihin.
Tutkimuksesta saatiin sen luonteen vuoksi kahdenlaisia tuloksia. Toiset koskevat tapaustutkimuksen kohteena ollutta palvelua ja sen kehittämistä ja toiset liittyvät itse työskentelymenetelmään. Tapaustutkimuksen tulokset esitellään tässä tutkielmassa omana lukunaan ja menetelmään liittyvät löydökset ja niistä johdetut ja kiteytetyt teoreettiset päätelmät omanaan. Jälkimmäinen pureutuu siihen, mikä on tämän tutkielman varsinainen aihe: kuinka erilaisia yhteiskehitysryhmiä tulisi luotsata parhaan tuloksen saavuttamiseksi ja sudenkuoppien välttämiseksi.
Tutkielman tulosten keskeisin oivallus liittyy ryhmäkokemuksen ja tuloksellisuuden selkeään yhteyteen. Motivoitunut ja ryhmän ominaisuudet huomioiden fasilitoitu työryhmä kykenee yleensä saamaan aikaan hyviä tuloksia. Tällaisen ryhmän osallistujat kokevat onnistumisen iloa, joka usein johtaa entistä parempiin suorituksiin. He kokevat, että eivät ole vain antavana osapuolena, vaan he viihtyvät ja tuntevat, että heidän suoritustaan arvostetaan. Nämä asiat luovat myös edellytykset hyvän työskentelyilmapiirin ja -vireen säilymiselle kokoontumisesta toiseen.