"Ku yhdessä tehtiin, oli hyvä" : Työntekijöiden kokemuksia Alavieskan kunnan varhaiskasvatussuunnitelmasta

Abstract

Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää Alavieskan kunnan varhaiskasvatuksen työntekijöiden kokemuksia siitä, miten paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma näkyy arjen työssä. Lisäksi tutkimukseni tavoitteena oli selvittää, miten työntekijät kehittäisivät paikallista varhaiskasvatussuunnitelmaa sekä heidän kokemuksiaan paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman laatimisesta. Tutkimukseni tuloksia on tarkoitus käyttää Alavieskan paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman kehittämiseen.

Tutkimukseni oli kvalitatiivinen tutkimus, ja tutkimuskysymyksiä olivat: 1) Miten paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma näkyy varhaiskasvatuksen arjessa, 2) Miten varhaiskasvattajat kehittäisivät paikallista varhaiskasvatussuunnitelmaa 3) Millaista paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen oli työntekijöiden näkökulmasta? Tutkimusaineisto kerättiin ryhmämuotoisilla teemahaastatteluilla, ja teemahaastatteluihin osallistui yhteensä 12 Alavieskan varhaiskasvatuksen työntekijää keväällä 2018.

Tutkimuksen tietoperusta käsittelee varhaiskasvatusta Suomessa, sekä uusia varhaiskasvatussuunnitelman perusteita. Päälähteinä on käytetty varhaiskasvatussuunnitelman perusteita sekä varhaiskasvatuslakia.

Tutkimuksen tuloksista selvisi, että uusi paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma oli lisännyt lasten osallisuutta. Lisäksi työntekijät kertoivat, että huomiota oli kiinnitetty aiempaa enemmän pedagogiikkaan ja oppimisympäristöihin. Myös uuteen lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan oli paneuduttu. Työntekijät kaipasivat lisää yhteisiä kehittämispäiviä, joissa paikallista varhaiskasvatussuunnitelmaa voitaisiin arvioida ja kehittää yhdessä, sekä yhtenäistää käytäntöjä. Lisäksi työntekijät halusivat saada paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman juurtumaan käytäntöön paremmin. Työntekijät kokivat, että varhaiskasvatussuunnitelman laadintaan oli liian vähän yhteistä aikaa. Työntekijät kuitenkin pitivät paikallista varhaiskasvatussuunnitelmaa toimivana ja käytännöllisenä.

The aim of my thesis was to find about the views of the early childhood employees working in early childhood education in Alavieska municipality on how the local childhood education plan reflects in everyday work. The aim of my thesis was also to find about how the employees would develop the local education plan and what they thought about drawing up the local childhood education plan. The results of my thesis were used in developing the local childhood education plan.

This thesis was conducted using a qualitative research method, and the research questions were 1) How does the local early childhood education plan show in early childhood education? 2) How would the employees develop the local early childhood education plan? 3) What did the employees thought about drawing up the local early childhood education plan?

The material of my research was collected by theme interviews of 12 employees in early childhood education. The interviews were conducted in March 2018.

The results of the research showed that children’s involvement had increased. In addition, more attention has been paid to pedagogy and learning environment. Moreover, attention has been paid to the new child’s early childhood education plan, which was considered good by the respondents. The employees hoped for more opportunities to develop and survey the local children’s education plan together. They also thought that the local children’s education plan should be put more into practice. They thought that the process of drawing up the plan was too busy, and they would have needed more time to discuss the local children’s education plan together. Nevertheless, the employees told that the local children education plan was functional and practical.