"Ku yhdessä tehtiin, oli hyvä" : Työntekijöiden kokemuksia Alavieskan kunnan varhaiskasvatussuunnitelmasta
Tervo, Hannele (2018)
Tervo, Hannele
Centria-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018061714008
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018061714008
Tiivistelmä
Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää Alavieskan kunnan varhaiskasvatuksen työntekijöiden kokemuksia siitä, miten paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma näkyy arjen työssä. Lisäksi tutkimukseni tavoitteena oli selvittää, miten työntekijät kehittäisivät paikallista varhaiskasvatussuunnitelmaa sekä heidän kokemuksiaan paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman laatimisesta. Tutkimukseni tuloksia on tarkoitus käyttää Alavieskan paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman kehittämiseen.
Tutkimukseni oli kvalitatiivinen tutkimus, ja tutkimuskysymyksiä olivat:
1) Miten paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma näkyy varhaiskasvatuksen arjessa,
2) Miten varhaiskasvattajat kehittäisivät paikallista varhaiskasvatussuunnitelmaa
3) Millaista paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen oli työntekijöiden näkökulmasta?
Tutkimusaineisto kerättiin ryhmämuotoisilla teemahaastatteluilla, ja teemahaastatteluihin osallistui yhteensä 12 Alavieskan varhaiskasvatuksen työntekijää keväällä 2018.
Tutkimuksen tietoperusta käsittelee varhaiskasvatusta Suomessa, sekä uusia varhaiskasvatussuunnitelman perusteita. Päälähteinä on käytetty varhaiskasvatussuunnitelman perusteita sekä varhaiskasvatuslakia.
Tutkimuksen tuloksista selvisi, että uusi paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma oli lisännyt lasten osallisuutta. Lisäksi työntekijät kertoivat, että huomiota oli kiinnitetty aiempaa enemmän pedagogiikkaan ja oppimisympäristöihin. Myös uuteen lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan oli paneuduttu. Työntekijät kaipasivat lisää yhteisiä kehittämispäiviä, joissa paikallista varhaiskasvatussuunnitelmaa voitaisiin arvioida ja kehittää yhdessä, sekä yhtenäistää käytäntöjä. Lisäksi työntekijät halusivat saada paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman juurtumaan käytäntöön paremmin. Työntekijät kokivat, että varhaiskasvatussuunnitelman laadintaan oli liian vähän yhteistä aikaa. Työntekijät kuitenkin pitivät paikallista varhaiskasvatussuunnitelmaa toimivana ja käytännöllisenä.
Tutkimukseni oli kvalitatiivinen tutkimus, ja tutkimuskysymyksiä olivat:
1) Miten paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma näkyy varhaiskasvatuksen arjessa,
2) Miten varhaiskasvattajat kehittäisivät paikallista varhaiskasvatussuunnitelmaa
3) Millaista paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen oli työntekijöiden näkökulmasta?
Tutkimusaineisto kerättiin ryhmämuotoisilla teemahaastatteluilla, ja teemahaastatteluihin osallistui yhteensä 12 Alavieskan varhaiskasvatuksen työntekijää keväällä 2018.
Tutkimuksen tietoperusta käsittelee varhaiskasvatusta Suomessa, sekä uusia varhaiskasvatussuunnitelman perusteita. Päälähteinä on käytetty varhaiskasvatussuunnitelman perusteita sekä varhaiskasvatuslakia.
Tutkimuksen tuloksista selvisi, että uusi paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma oli lisännyt lasten osallisuutta. Lisäksi työntekijät kertoivat, että huomiota oli kiinnitetty aiempaa enemmän pedagogiikkaan ja oppimisympäristöihin. Myös uuteen lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan oli paneuduttu. Työntekijät kaipasivat lisää yhteisiä kehittämispäiviä, joissa paikallista varhaiskasvatussuunnitelmaa voitaisiin arvioida ja kehittää yhdessä, sekä yhtenäistää käytäntöjä. Lisäksi työntekijät halusivat saada paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman juurtumaan käytäntöön paremmin. Työntekijät kokivat, että varhaiskasvatussuunnitelman laadintaan oli liian vähän yhteistä aikaa. Työntekijät kuitenkin pitivät paikallista varhaiskasvatussuunnitelmaa toimivana ja käytännöllisenä.