Ylipainoisten ja lihavien lasten ja nuorten ravitsemushoito : Kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Määttänen, Venla; Niemelä, Juuli (2018)
Määttänen, Venla
Niemelä, Juuli
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018061714012
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018061714012
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli kuvailevan kirjallisuuskatsauksen keinoin koota yhteen tutkittua tietoa lasten ja nuorten lihavuudesta ja ylipainosta, ravitsemushoidosta sekä elämäntapamuutokseen liittyvistä motivaatiotekijöistä. Opinnäytetyön tehtävänä oli selvittää, millaisia syitä on 2–18-vuotiaiden lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä heikkoon ohjautuvuuteen käyttämään ravitsemusterapeutin palveluita. Lisäksi opinnäytetyössä selvitettiin, millaisilla keinoilla perheet saataisiin käyttämään aiempaa enemmän ravitsemusterapeutin palveluita. Opinnäytetyön tavoitteena oli koota Ylöjärven terveyskeskukselle tutkittua tietoa siitä, miksi ravitsemusterapeutin palveluiden käyttö on vähäistä 2–18 -vuotiailla, ja tarvitaanko terveyskeskuksen toimintatapoihin muutoksia.
Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Ylöjärven terveyskeskuksen kanssa. Opinnäytetyön menetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Aineiston haku toteutettiin syksyn 2017 ja kevään 2018 välisenä aikana. Tiedonhaussa käytetyt tietokannat olivat Medic, CINAHL, MEDLINE (EBSCO) sekä Joanna Briggs Institute EBP Database. Opinnäytetyöhön valittiin seitsemän tutkimusta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimustulokset osoittivat, että heikkoon ohjautuvuuteen ravitsemusterapeutille vaikuttavat paino-asioiden arkaluontoisuus, puutteellinen elintapaohjaus, vanhempien motivaation puute ja vanhempien tunteet. Ravitsemusterapeutille ohjautumista edistäviä keinoja ovat vertaistuki, hoidon perhekeskeisyys, teknologia-avusteinen ohjaus ja selkeät elintapaohjeet. Lisäksi ohjautumista edistää perheen ja hoitohenkilökunnan välinen hyvä ja luottamuksellinen hoitosuhde.
Ravitsemusterapeutille ohjautuvuudesta on melko vähän tutkittua tietoa. Aiheesta voitaisiin saada tarkempaa tietoa, jos asiaa tutkittaisiin haastatteluiden avulla. Perheitä ja vanhempia haastattelemalla voitaisiin saada työelämäyhteydelle lisää soveltamiskelpoista tietoa siitä miksi ravitsemusterapeutille ohjautuminen on heikkoa ja mitkä tekijät motivoisivat perheitä käyttämään enemmän ravitsemusterapeutin palveluita.
Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Ylöjärven terveyskeskuksen kanssa. Opinnäytetyön menetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Aineiston haku toteutettiin syksyn 2017 ja kevään 2018 välisenä aikana. Tiedonhaussa käytetyt tietokannat olivat Medic, CINAHL, MEDLINE (EBSCO) sekä Joanna Briggs Institute EBP Database. Opinnäytetyöhön valittiin seitsemän tutkimusta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimustulokset osoittivat, että heikkoon ohjautuvuuteen ravitsemusterapeutille vaikuttavat paino-asioiden arkaluontoisuus, puutteellinen elintapaohjaus, vanhempien motivaation puute ja vanhempien tunteet. Ravitsemusterapeutille ohjautumista edistäviä keinoja ovat vertaistuki, hoidon perhekeskeisyys, teknologia-avusteinen ohjaus ja selkeät elintapaohjeet. Lisäksi ohjautumista edistää perheen ja hoitohenkilökunnan välinen hyvä ja luottamuksellinen hoitosuhde.
Ravitsemusterapeutille ohjautuvuudesta on melko vähän tutkittua tietoa. Aiheesta voitaisiin saada tarkempaa tietoa, jos asiaa tutkittaisiin haastatteluiden avulla. Perheitä ja vanhempia haastattelemalla voitaisiin saada työelämäyhteydelle lisää soveltamiskelpoista tietoa siitä miksi ravitsemusterapeutille ohjautuminen on heikkoa ja mitkä tekijät motivoisivat perheitä käyttämään enemmän ravitsemusterapeutin palveluita.